Vaikuttavuus nyt ja huomenna
Vaikuttavan toiminnan suunnittelu ja mittaaminen on tärkeä osa nuorisojärjestön osaamista.
Vaikuttavan toiminnan suunnittelu ja aikaansaaminen ja sen todentaminen vaativat pitkäjänteisyyttä ja osaamista. Osaamiskeskus Kentaurin tavoitteena on kasvattaa nuorisojärjestöjen vaikuttavuusosaamista.
Kaikki yhdistykset on perustettu jotain tarkoitusta varten. Nuorisojärjestöjen toiminnan tavoitteena on usein hyvinvoiva lapsi tai nuori. Toiminnan vaikutukset taas ovat muutoksia, jonka järjestö tai muu toimija saa aikaan kohderyhmässään tai niiden asioiden parissa, joiden hyväksi se toimii. Vaikuttavuutta taas on laajempi yhteiskunnallinen hyöty, jota järjestö tavoittelee, eli esimerkiksi positiivinen muutos nuorten hyvinvoinnissa.
Kun moni toimija työskentelee saman tavoitteen aikaansaamiseksi, muutosta saadaan todennäköisemmin aikaiseksi. Harvoin varsinkaan pieni yhdistys saa yksin aikaan suuria muutoksia.
Vaikuttava toiminta elää ajassa
Jos haluamme suunnitella toimintaa nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi, meidän tulee ensin pohtia, mitä hyvinvointi oman yhdistyksen tai järjestön näkökulmasta tarkoittaa. Tämän jälkeen asetamme tavoitteita sekä mittareita, joiden avulla tavoitteiden saavuttamista mitataan. Toiminta lähtee tästä.
Yhdistykset haluavat usein pitäytyä aiemmin hyväksi todetuissa toimintatavoissa, mutta jos vaikutuksia halutaan saada aikaan myös tulevaisuudessa, pitää osata rohkeasti kokeilla uusia toimintamuotoja ja joskus valitettavasti myös luopua vanhoista. On osattava ja uskallettava kysyä, millainen toiminta tuottaa tulosta kymmenen vuoden päästä ja osaammeko varautua muutokseen?
Kartoitus kertoo mittaamisen haasteista
Kartoitimme Kentaurissa nuorisojärjestöjen vaikuttavuusosaamista ja koulutustarpeita loppuvuodesta 2020. Kyselyyn vastanneissa nuorisojärjestöissä koetaan, että parhaiten onnistuu tavoitteiden asettaminen. Yli 80 % vastaajista kokee sen sujuvan vähintään melko hyvin.
Sen sijaan mittareiden valinta tavoitteiden mittaamiseen sujuu heikosti. Vain vajaa puolet vastaajista kertoi sen sujuvan vähintään melko hyvin. Muut viimeaikaiset havaintomme sekä nuoriso- että muiden järjestöjen parissa vahvistavat käsitystämme siitä, että mittarit ovat eräänlainen kipukohta järjestöjen vaikuttavuusosaamisessa.
Valitettavasti saimme kyselyymme yhteensä vain 27 vastausta, joten keräämämme tiedot eivät kuvaa tarpeita erityisen kattavasti. Tulevan vaikuttavuuskoulutuksen suunnittelussa olemme täydentäneet kyselyn tietoja työpajojen ja tuoreiden koulutuksissa tehtyjen havaintojen avulla.
Vaikuttavuus haltuun koulutuksilla
Toiminnan tulosten mittaamiseen liittyvän osaamisen tarve näkyi myös tutkimuksessa esiin nouseissa koulutustarpeissa, joissa kolmen kärki oli vaikuttavuusviestintä, mittarit sekä vaikuttavuuden yhteiskunnallinen ulottuvuus.
Kysyimme myös ajatuksia siitä, millaista osaamista järjestöissä tarvitaan, jotta toiminta olisi vaikuttavaa vielä kolmen tai kymmenen vuoden päästä. Viestintä ja mittaaminen nousivat näissäkin vastauksissa esiin.
”Vaikuttavuustekijöihin liittyvää koulutusta tarvitaan. Lisäksi työntekijöiden tulisi olla alasta kiinnostuneita ja sitoutuneita ihmisiä, joilla on halua vaikuttaa.”
Tulevaisuuden kannalta tärkeänä nähtiin myös toimijoiden sitoutuminen, koska vaikuttavuuden aikaansaaminen on pitkäjänteistä työtä.
Kevään ja syksyn aikana Kentauri tarjoaa pilottikoulutuksia kuudesta vaikuttavuuden osa-alueesta, jotka ovat nousseet esiin kyselystä ja havainnoistamme: vaikuttavuus yhteiskunnallisena ilmiönä ja sen käsitteet, tavoitteet ja mittarit, tulosten ja vaikutusten todentaminen (mm. arviointi), johtaminen ja koordinointi, arviointitiedon analysointi ja hyödyntäminen sekä vaikutuksista viestintä.
Kiireellisimmiksi osoittautuneet teemat eli mittarit ja käsitteet käsitellään keväällä, loput neljä syksyllä. Tervetuloa mukaan!
Marion Fields
Kirjoittaja toimii asiantuntijana Osaamiskeskus Kentaurissa ja Opintokeskus Siviksessä.
marion.fields@kentauri.fi