Nuoria rivissä selkä kuvaajaan päin vesirajassa, kädet ylhäällä. Pinkit pikselit.

Osallisuusmittari ja osaamismerkit helpottavat nuorisoalan järjestöjen työtä

Kentaurin asiantuntijat esittelivät uudet osallisuusmittarit sekä nuorille vapaaehtoisille suunnatun osaamismerkkisarjan webinaarissa. Uudet työkalut on luotu helpottamaan nuorisoalan järjestöjen työtä.

Osaamiskeskus Kentaurin asiantuntijat esittelivät uudet osallisuusmittarit sekä nuorille vapaaehtoisille suunnatun osaamismerkkisarjan 25.8.2022 järjestetyssä verkkotilaisuudessa. Asiantuntijamme Marion Fields, Raisa Omaheimo, Sanna Saarimaa ja Eeva Jeronen tiivistivät webinaarissa näiden työkalujen hyödyt sekä merkittävyyden nuorisoalan järjestöjen toimijoille.  

Tapahtuman alusti Mikko Cortéz Télles Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Cortéz Téllez kertoi, että kansalaistoiminnan tulosten mittaaminen on ollut jo pidempään sekä järjestöjen että määrärahoista päättävien kiinnostuksen kohteena. Sekä vaikuttavuusarvioinnin että nuorisoalan tiedontuotannon kehittäminen ovat Kentaurin tehtäviä ja läheisesti kytköksissä tulosten mittaamiseen. Koska kansalaisjärjestöjen työn tuloksia olisi syytä tehdä entistä näkyvämmäksi tulisi vaikuttavuusarvioinnin osaamisen kehittämiseen on panostaa. Mittarit ovat yksi tapa tuoda järjestötyön onnistumisia ja vaikutuksia sekä järjestötyön yhteiskunnallista merkitystä näkyväksi. Tulokset kertovat myös järjestötyöntekijöille heidän työnsä arvosta. Kansalaistoiminta ja järjestötyö ovat merkittäviä ja merkityksellisiä niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.   

Osallisuuden kokemuksen mittaamisen haastavuus näkyi kehitystyössä 

Marion Fields ja Raisa Omaheimo esittelivät esittelivät uudet osallisuusmittarit, joista on tehty ikätasoiset versiot 7–13- ja 14–18-vuotiaille. Mittaria työstettäessä käytettiin osallisuuden kolmijakoa, jonka mukaan osallisuus muodostuu toimijuudesta, mahdollisuudesta vaikuttaa sekä kuulumisen ja kiinnittymisen kokemuksista. Kentaurin mittari auttaa selvittämään, miten järjestön toimintaan osallistuminen vaikuttaa nuoren osallisuuden kokemukseen. 

Osallisuuden kokemuksessa korostuvat eri asiat eri ikäluokissa, joten mittareihin kehitettiin kaksi erilaista kysymyspatteria. Keskimäärin nuoret voivat vaikuttaa enemmän oman porukan toimintaan, kun taas vanhemmat nuoret vaikuttavat jo enemmän ympäröivään maailmaan. Myös järjestön tyyppi vaikuttaa osallisuuden mahdollisuuksiin. Esimerkiksi harrastejärjestöissä vaikuttamisen mahdollisuudet ovat usein laajemmat ja ryhmään kiinnitytään tiiviimmin, kun taas aktivismijärjestöissä kiinnittyminen oli yhteiskunnan muuhun toimintaan suuntautuvampaa.  

Kentaurin kehitystyön tavoitteena oli luoda kestävän kehityksen teemoihin liittyvä mittari, joka sopisi laajasti nuorisoalan järjestöjen käyttöön. Ensimmäinen mittari liittyy sosiaaliseen kestävään kehitykseen. Kehittämistyössä oli mukana 11 järjestöä kahdessa työpajassa. Mittarin kehittämisen aikana haasteiksi tunnistettiin arvioinnin keskeinen kysymys siitä, miten saada tietoa nimenomaan toiminnan vaikutuksesta osallistujaan. Toinen haaste liittyi eri ikäisiin vastaajiin ja – miten muokata kysymyksiä ikätasoisiksi niin että ne mittaavat edelleen samaa asiaa. Pilotissa saadun palautteen perusteella mittaria täydennettiin vielä ohjeistuksella analysoinnin ja tulkitsemisen helpottamiseksi. Tällä hetkellä työn alla ovat ekologisen kestävän kehityksen mittari sekä vaikuttavuuskäsikirja, jotka lanseerataan vuoden 2023 aikana. 

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen helpottuvat osaamismerkkien avulla 

Osaamismerkit ovat tapa tunnistaa, tunnustaa ja näyttää omaa osaamistaan digitaalisesti. Niiden yleinen kehitys alkoi kymmenisen vuotta sitten, ja niiden tarkoitus on helpottaa ei-tutkintopohjaisen osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.  Merkkien kaksi tärkeää ominaisuutta on, että ne kulkevat sähköisesti aina mukana ja niiden sisältöjä voi täydentää osaamisen karttuessa. Lisäksi niiden tunnettuus on alkanut vähitellen kasvaa, kun niitä on otettu käyttöön myös julkisissa oppilaitoksissa ja työelämässä.  

Eeva Jeronen esitteli järjestöjen nuorille vapaaehtoisille tarkoitettua osaamismerkkisarjaa, jota on kehitetty ja testattu Kentaurissa viimeisen vuoden aikana. Ne on pyritty kehittämään mahdollisimman laajasti ja helposti käytettäviksi kaikenlaisten järjestöjen käyttöön. Aiemmin järjestöjen tuli itse hallinnoida merkkien myöntämistä, mutta nyt myös Kentauri myöntää merkkejä. Tämän toivotaan helpottavan käyttöönottoa ja tietoisuutta merkeistä, jotta järjestöt voivat ohjata ja kannustaa vapaaehtoisiaan hakemaan nuorten osaamismerkkejä ja olla tukena ja apuna merkkien hakemisessa.  

Sanna Saarimaa on tehnyt selvityksen osaamismerkkien käytöstä järjestöissä, jotka myöntävät osaamismerkkejä erityisesti nuorille. Osaamismerkit tuovat etuja järjestöille nuorten osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, mutta niiden käyttö on vielä vähäistä. Saarimaan selvitys tutki, miksi näin on. Asian tutkimisen haasteena on ollut, että on vaikea löytää järjestöjä, missä osaamismerkkejä käytetään, koska tätä tietoa ei ole julkisesti koottuna missään. Saarimaan selvityksessä näkyikin, että merkkien vähäinen käyttö johtuu osin siitä, että niistä on vielä liian vähän tietoa saatavilla helposti.  

Selvitys sisältää katsauksen siihen, miten osaamismerkkejä käytetään järjestöissä, mitä hyötyjä järjestöt kokivat niillä olevan ja mikä merkkien käytössä haastoi.  


Lisätiedot

Marion Fields,
marion.fields@kentauri.fi

Raisa Omaheimo
raisa.omaheimo@kentauri.fi

Eeva Jeronen
eeva.jeronen@kentauri.fi

Sanna Saarimaa
sanna.saarimaa@kentauri.fi