Oma harrastus olkoon pyhä asia
Kentaurin asiantuntija Lauri Vaara pohtii blogissaan, mitä harrastaminen merkitsee yleisesti sekä nuorten hyvinvoinnin ja elämänvalintojen kannalta.
Kentauri julkaisee uuden tutkimuksen Yksin, yhdessä, yhteisössä – järjestötoiminta nuorten voimavarana. Kirja koostuu artikkeleista, joissa tarkastellaan nuorten harrastus- ja järjestötoimintaa oppimisen, eriarvoisuuden ja yksinäisyyden tematiikkojen valossa sekä luodaan katsauksia eri harrastuksiin ja järjestötoiminnan lajeihin. Kirja pohjautuu Kentaurin keräämään laajaan kyselyaineistoon nuorten harrastus- ja järjestötoiminnasta.
Harrastus kertoo ihmisen identiteetistä
Lähes kaikilla nuorilla on jokin harrastus ja hyvä niin. Mieluisa harrastustoiminta tuo elämään paljon merkityksellistä sisältöä ja avaa ovia uusille ihmissuhteille sekä tulevaisuuden mahdollisuuksille. Ylipäänsä jo sillä, että on löytänyt jonkin itseään kiinnostavan harrastuksen, on monenlaisia myönteisiä vaikutuksia nuoren kasvulle sekä yhteiskunnalliselle osallistumiselle.
Harrastustoiminta nimittäin auttaa nuoria esimerkiksi tunnistamaan omia vahvuuksia ja kiinnostuksenkohteita, minkä on todettu tukevan heitä myös tulevaisuuteen suuntaavissa valinnoissa. Järjestöjen toiminnasta löytää helposti samanhenkisiä kavereita ja osallisuus vahvistaa nuoren identiteetin muotoutumista. Monesti kuulekin sanottavan, että työhakemuksissa kannattaa avata omia harrastuksia, sillä ne kertovat usein enemmän ihmisestä kuin koulutusvalinnat tai yksittäiset työkokemukset. Harrastusvalinnat heijastavat yksilön persoonaa ja auttavat hahmottamaan vastauksia sellaiseen suuren kysymykseen kuin ”kuka minä olen?”, ja tästä päästäänkin harrastamisen syvimpään olemukseen.
Harrastaminen on osa merkityksellistä omaa elämää
Vuoden 2022 E2-tutkimuksen mukaan peräti kolmasosa nuorista aikuisista koki elämänsä merkityksettömäksi ja vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi. Tähän on varmasti monia syitä ja olisi varmaan naiivia ajatella, että kivan harrastuksen löytäminen voisi kuitata ongelman. Jokainen meistä kuitenkin tunnistanee sen, kuinka pienistä asioista voi kuoriutua elämän suuria käänteentekijöitä, joiden vaikutukset säteilevät laajasti elämän eri osa-alueille. Uskon, että mielekkään harrastuksen löytäminen voi paljastua juuri tällaiseksi käänteentekijäksi. Tekijäksi, joka voi ainakin osaltaan vähentää merkityksettömyyden kokemusta tuomalla elämään uudenlaista sisältöä ja tarkoitusta.
Omalla kohdallani koen harrastusteni olevan tavallaan pyhiä. Se ei tarkoita niiden olevan erityisen ihmeellisiä tai hengellisiä, vaan enemmänkin vapaita ja riippumattomia. Haluan pitää ne ulkopuolisten vaatimusten ja velvoitteiden koskemattomissa. Harrastaessani haluan edetä oman kiinnostukseni ja jaksamiseni ehdoilla – tehdä rauhassa omia juttuja. Toisinaan ajattelen, että harrastukseni ovat askeleen edellä, sillä ne sisältävät paljon elementtejä, joille haluaisin antaa tulevaisuudessa enemmän tilaa. Täten lähestyn harrastuksia myös eräänlaisina suunnannäyttäjinä. Tämä kaikki ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö hyödyntäisi harrastusteni kautta oivaltamiani asioita muilla elämän näyttämöillä. Päinvastoin: on todella hauska nähdä jonkin harrastuksen kautta nousseen idean tai taidon toimivan myös työelämässä. En kuitenkaan harrasta haaliakseni ideoita ja taitoja työelämää varten.
Kirjoittajan omiin harrastuksiin kuuluu muun muassa leipominen omasta hapanjuuresta.
Järjestö- ja harrastustoiminta tarjoaa rikkaan oppimisympäristön
Vuonna 2021 Osaamiskeskus Kentauri järjesti nuorten järjestö- ja harrastustoimintaa kartoittavan kyselyn, joka toteutettiin osana laajempaa TAT Nuoren tulevaisuusraporttia. Kentaurin kyselyn tuloksista nousi vahvasti esille harrastustoiminnan merkitys nuorten elämässä. Yksi kiinnostavista havainnoista ja näkökulmista liittyi oppimiseen: nuoret kokivat oppineensa järjestö- ja harrastustoiminnan kautta lukuisia hyödyllisiä tietoja ja taitoja. Näiden joukosta löytyi myös paljon sellaisia valmiuksia, joiden voidaan yleisesti katsoa täydentävän koulussa opittua tai olevan hyödyksi työelämässä. Tällaisia olivat esimerkiksi vuorovaikutukseen, oppimiseen sekä oman toiminnan johtamiseen liittyvät valmiudet. Kentaurin kyselyn tulokset vahvistavatkin aiempia selvityksiä nuorten järjestö- ja harrastustoiminnan merkityksestä.
Eri harrastamiset kuitenkin eroavat siinä, millaista vastinetta niihin käytetylle ajalle saa: Harrastetaanko yksin vai yhdessä? Mitä ja missä harrastetaan? Kuinka paljon harrastetaan? Saako harrastuksessaan tukea ja ohjausta vai ei? Siinä on ero, harrastaako esimerkiksi tietokonepelejä yksin kotona, kavereiden kanssa peliporukassa vai ohjatusti osana pelaajayhteisöä jonkin järjestön siipien alla. Harrastamisessa monipuolisuus on valttia. Omia harrastuksia listatessa kannattaakin yhteisten tai ohjattujen juttujen lisäksi muistaa myös ne rakkaat omat jutut, vaikka niitä ei äkkiseltään ihan harrastukseksi mieltäisikään. Usein juuri ne kertovat meistä eniten.
Harrastuksissa tulee kuunnella omaa sisäistä ääntä
Harrastustoimintaan liittyykin erilaisia intressejä ja hyötyjä – arvioita harrastustoiminnan vastikkeellisuudesta. Nuorten kohdalla tätä harjoittavat usein vanhemmat, mutta myös nuoret itse puntaroivat harrastuksiaan eri näkökulmista. Tässä kohtaa haluan kuitenkin palata takaisin ajatukseen omien harrastusten pyhyydestä. Ensisijaisen tärkeää on se, että halu harrastaa kumpuaa omasta sisäisestä motivaatiosta, ja sitä saattelee kokemus siitä, että voi edetä omaan tahtiin ja omilla ehdoilla. Merkityksellinen harrastus elää vapaudesta. Silloin se luo voimavaroja sekä ruokkii luovuutta ja intohimoa – kaikenlaisia hyviä vastavoimia arjen velvoitteille sekä toisaalta uusia oivalluksia hyödynnettäviksi myös muilla elämän osa-alueilla.
Tätä blogia kirjoittaessani koin puhuvani ikään kuin kahdella äänellä. Toisaalta työ-minäni halusi nostaa esille omaan asiantuntijuuteen ja meneillään oleviin hankkeisiin liittyviä asioista – pysyä tutuissa ja turvallisissa kaavoissa. Toisaalta vapaa-ajan-minäni änkesi mukaan avaamaan omakohtaista suhdettaan harrastamisen merkityksellisyyteen. Ehkäpä hyvä näin, sillä tällaista dialogia on mukava todistaa välillä muuallakin kuin oman pään sisällä.
Lauri Vaara
Kirjoittaja on Talous ja nuoret TAT:in erityisasiantuntija, joka tutkii Kentaurissa nuorten harrastus- ja kansalaisjärjestötoiminnan vaikutusta nuorten kasvuun.
lauri.vaara@kentauri.fi