Turinatuokioista nuorisoalan järjestöjen tiedontuotantopalveluun

Nuorisoalan osaamiskeskus Kentauri (2020–2023) sai osakseen toteuttaa monta mielenkiintoista tehtävää. Yhtenä kehitystehtävänä oli nuorisoalan järjestökentän tiedontuotannon kehittäminen, systematisointi ja digitalisointi. Monenlaista tointa on ollut toteutettavana ennen kuin Järjestin nuorisoalan järjestöjen tiedontuotantopalvelu lopulta näki päivänvalon. Lopputuloksena Järjestin-palvelusta on muodostunut yksi OKM:n keskeisiä digitalisaatiohankkeita ja -palveluita.

Nuorisoalan osaamiskeskus Kentauri aloitti taipaleensa huhtikuussa 2020 koronan ajaessa työn etätyöksi. Lähdimme kartoittamaan nuorisoalan järjestökentän tiedontuotantoa vuonna 2020 Turinatuokioilla, joissa kuulimme erilaisia järjestöjä niiden tiedontuotannosta, sen tavoista ja sisällöistä. Kentaurin järjestämä Alkupotku-tilaisuus mahdollisti niin ikään järjestöjen kuulemisen samaisista asioista.

Vuonna 2021 osallistuimme Allianssin Nuorisoalan järjestöt NYT! -webropolkyselyn kehittämiseen. Terävöitimme kyselyn sisältöä ja laajensimme vastaajapohjaa myös osin myös alueellisiin ja paikallisiin nuorisoalan järjestöihin. Kyselystä saatua palautetta hyödynnettiin Järjestimen kehitystyössä.

Nuorisoalan järjestökentällä tehdyt selvitykset ja työpajat kirkastivat tiedontuotannon nykytilaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt seuraavasti: nuorisojärjestöt, nuorisotyötä tekevät järjestöt ja nuorisotyön palvelujärjestöt. Tälle kentälle lähdimme tekemään selvityksiä, työpajoja ja vaatimusmäärittelyjä (2022–2023). Järjestöjä kuultiin myös varsinaisen ohjelmistokehityksen aikana. Järjestöjen lisäksi kuulimme myös Kentaurin tavoiteohjausasiakirjaan merkittyjä sidosryhmiä (OKM, Suomen Kuntaliitto ja Aluehallintoviraston nuorisotilastot.fi-palvelun ylläpitäjät).

Nuorisoalan järjestökentälle tehdyt selvitystyöt ja vaatimusmäärittelyt avasivat silmät nuorisoalan järjestökentän tiedonkeruun tapojen ja sisältöjen moninaisuudelle. Selvityksissä ilmenivät erilaiset digitaidot, moninaiset tiedonkeruutavat ruutuvihkoista järjestön tietotarpeet huomioiviin järjestelmiin saakka. Tietoa kerättiin myös sisällöllisesti eri tavoin. Useimmat huomioivat suoraan erilaisten rahoitusinstrumenttien raportointien kysymykset tiedonkeruussaan, osalla puolestaan oli omia, perinteeksi muodostuneita palautekyselyitä kesäleireistä ja muuta tiedonkeruuta. Kun kysyimme, kuinka hyvin he pystyvät vastaamaan rahoitusraportointikysymyksiin, tuli jälleen esiin se, että nuorisoalan järjestökenttä on moninainen eivätkä kaikki koe valmiita kysymyspatteristoja sen kaltaisiksi, että ne soveltuisivat heidän toimintansa raportointiin.Nuorisoalan palvelujärjestöillä kohderyhmänä eivät aina ole nuoret, vaan muut järjestöt. Joskus nuorisoalan toimintaa on vaikeaa erottaa muusta toiminnasta. Joissain tapauksissa toiminta on monisukupolvista eikä järjestön mielestä oman toiminnan vaikuttavuus tule riittävän hyvin esiin.  

Järjestöt toivoivat, että voisivat hyödyntää silloin vielä nimettömän tiedonkeruujärjestelmän tietoa omassa työssään (tiedolla johtaminen, viestintä, hanke- ja rahoitushakemukset jne.). Aiemmissa järjestökentälle suunnatuissa tiedonkeruissa tieto oli koottuna jollakin sivustolla, mutta järjestö itse ei varsinaisesti hyötynyt siitä suoraan. Tiedon visualisointi oli myös yksi toive. Selvityksissä olimme myös huomanneet, että järjestöjen itsensä tekemät kyselyt olivat ainoa yhtenevä tiedonkeruutapa haastatelluilla nuorisoalan järjestöillä. Otimme nämä toiveet ja huomiot kehitystyömme pohjaksi, jonka päälle aloimme rakentamaan Järjestintä.

Kohti ohjelmistokehitystä

Selvitystöiden ja vaatimusmäärittelyjen jälkeen toteutettiin ohjelmistokehittäjän kilpailutus. Kilpailutus oli pitkä ja vaativa prosessi. Kilpailutusprosessissa tukena toimi osaava ja asiakasystävällinen Konsulttiverkko. Tämän lisäksi kilpailutukseen osallistui Humanistisen ammattikorkeakoulun henkilökuntaa moniammatillisesti.

Ohjelmistokehittäjäksi valikoitui Weasel Software Oy. Ohjelmistokehitys tehtiin noin kolmessa kuukaudessa keväällä 2023, mikä oli melkoinen puristus. Tätä työtä helpottivat hyvät pohjaselvitykset ja käyttäjien kuulemiset. Järjestöjä ja sidosryhmiä osallistettiin myös itse ohjelmistokehityksen aikana Järjestimen kehitystyöhön. Palvelumuotoilijan laadukas työskentely teki tuotteesta entistä intuitiivisemman ja selkeämmän käyttää. Yhteistyö ohjelmistokehitysfirman kanssa oli kaikkinensa läpinäkyvää ja sitoutunutta.

Yhteistyössä on voimaa!

Yhteistyöllä on ollut iso merkitys kaikkinensa Järjestimen kehitystyössä. Voin lämpimästi kiittää mm. nuoDon, Lokikirjan ja SuomiSport-tuoteperheen kehittäjiä ja hallinnoijia hyvistä keskusteluista Järjestimen kehitystyön aikana. Nuorisoalan osaamiskeskusten tiedontuotantoverkosto, joka kokoontui tasaisen epätasaisesti pitkin osaamiskeskuskautta, auttoi hahmottamaan tasokasta tiedonkeruuta, jota osaamiskeskuksissa tehtiin tuon neljän vuoden aikana. Yhtenä virstanpylväänä voidaan pitää osaamiskeskus Kanuunan pitämää osaamiskeskusten tiedontuotantowebinaaria, jossa esiteltiin muutamia nuorisoalan osaamiskeskusten tiedonkeruun tuloksia ja tuotoksia.

Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt ottautuivat hyvin kutsuumme tulla kehittämään ja systematisoimaan yhdessä järjestökentän tiedonkeruuta. Järjestöt kertoivat omasta tiedonkeruustaan laajasti ja saimme siitä hyvää materiaalia selvityksiämme varten. Osa järjestöistä oli mukana kehitystyössä jo ensimmäisistä Turinatuokioista lähtien. Käyttäjälähtöinen kehitystyö ei olisi ollut mahdollista ilman järjestöjen osallistamista ja osallistumista kehitystyöhön jo alkuvaiheissa. Näin saimme tehtyä paremmin moninaisen käyttäjäryhmän tarpeita paremmin.

Nuorisotilastot.fi-palvelun väki on ollut niin ikään mukana Järjestimen kehitystyössä alusta alkaen antaen hyvää sparrausapua ja näkemyksiä heidän tarvitsemastaan tiedontuotannosta niin teknisesti kuin sisällöllisestikin. Palvelussa onkin jo laajasti visualisoitu nuorisoalan tietoja. On hienoa, että saamme sinne myös tietoa järjestöjen tekemästä nuorisotyöstä. Nuorisotilastot.fi-sivustoa käytetään myös päätöksenteon tukena, joten on tärkeää, että myös järjestöjen tiedot ovat sivustolla.

Olemme tehneet yhteistyötä myös Allianssin niin Nuorisoalan järjestöt NYT! -kyselyn tiimoilta kuin pitäneet Nuorisotyön viikolla esityksen Järjestimestä. Olemme saaneet viestittyä palvelusta järjestökentälle myös Allianssin uutiskirjeen kautta.

Järjestimen kehitystyössä tärkeä osa on myös Kentaurin omalla sisäisellä yhteistyöllä. Kentaurin viestinnän ahkerointi Järjestimen kehitystoimien eri vaiheissa on ollut erittäin tärkeää. Kentaurin johtaja ja päälliköt ovat tukeneet kehitystyön eri vaiheissa, samoin kuin Kentaurin muu asiantuntijajoukko.

Järjestin on esittäytynyt useissa eri tilaisuuksissa, artikkeleissa ja blogeissa

Järjestimestä on pidetty erilaisia esittely- ja koulutustilaisuuksia mm. nuorisoalan järjestöille, sidosryhmille (OKM, AVI), OPH:n henkilöstölle, nuorisoalan nykyisille ja tuleville järjestöosaajille eli Humakin opiskelijoille. Järjestimestä on ollut artikkeleita Kentaurin ja Humanistisen ammattikorkeakoulun blogeissa ja Nuorisotyö-lehdessä. Järjestintä esitellään yhteisesityksessä nuoDon ja nuorisotilastot.fi-palvelun kanssa Nuori2024-tapahtumassa.

Järjestimen tulevaisuus

Järjestimen visuaalinen ilme muotoutuu vuoden 2024 aikana. Tällä hetkellä visuaalinen ilme on pohjautunut lähinnä muutamiin logoihin, fontti- ja värimäärityksiin. Järjestimelle rakentuu myös oma ohjesivusto. Sivustolle tulee lisätietoa Järjestimestä ja mahdollisesti lyhyitä ohjevideoita tukemaan Järjestimen käyttöä. Itse Järjestimessä visuaalinen ilme on maltillinen ja selkeä ja sellaiseksi sen on tarkoitus jäädä jatkossakin.

Järjestimelle myönnettiin jatkorahoitus ajalle 1.4.–31.12.2024. Järjestin siirtyy 31.3.2024 päättyvältä osaamiskeskuskaudelta Kentaurilta käsistä Humakille. Jatkorahoituksen myötä pystymme tekemään tarvittavia ylläpito- ja jatkokehitystoimia sekä jatkamaan Järjestimen jalkautus- ja juurrutustoimia. Järjestimestä tuotetaan tietoa nuorisotilastot.fi-palveluun, kun dataa on kertynyt riittävästi.

Kirjoittaja:

Niina Autiomäki (FM, AmO)
Humanistinen ammattikorkeakoulu, TKI-asiantuntija
Osaamiskeskus Kentauri, tiedontuotannon kehittämisen tiimivastaava ja Järjestimen projektipäällikkö ja tuoteomistaja

_{Artikkelin toimituksesta vastaa toimituskunta, johon kuuluvat Pekka Kaunismaa, Raisa Omaheimo, Eeva Sinisalo-Juha ja Kimmo Lind.}