Viisi iloista nuorta kävelee rivissä ulkona.

Tarvitaanko nuorten järjestö- ja harrastustoiminnassa enemmän tilaa arvokeskustelulle?

Kentaurin asiantuntija Lauri Vaara pohtii nuorten arvovalintojen sekä harrastus- ja järjestötoiminnan suhdetta. Blogi on osa tulevaisuuskyselystä tehtävää tutkimusta.

Nuorten yrittäjyys ja talous NYT on kerännyt tulevaisuuskyselyaineiston helmi- ja maaliskuun aikana 2023. Vastaajat olivat yläkoulun 8. ja 9. luokan sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita. He ovat suurimmaksi osaksi vuosina 2005–2008 syntyneitä eli vastaamisajankohdan aikaan 14–17-vuotiaita nuoria. Osaamiskeskus Kentauri analysoi aineistoa syksyn 2023 aikana, ja tällä kertaa asiantuntijamme Lauri Vaara avaa tuloksia blogissaan.

Nuoret ovat aiempaa arvotietoisempia

Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin teettämän ja Taloustutkimuksen toteuttaman NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2023 -kyselytutkimuksen mukaan 80 % nuorista halusi tehdä tulevaisuudessa omien arvojensa mukaista työtä. Kyselyyn vastasi yli 6000 nuorta yläkoulusta ja toiselta asteelta. Arvoista nuoria yhdistivät eniten hyväntahtoisuus ja yhteenkuuluvuus, kun taas kannat esimerkiksi universalismiin ja perinteisyyteen liittyviin arvoihin eriytyivät edellä mainittuja enemmän. Kuten Schwartzin arvoteoriaan kuuluukin, olivat erot eri arvojen välillä kuitenkin varsin maltillisia. Myöskään eri sukupuolten välillä ei löytynyt kovin merkittäviä eroja arvopainotuksissa. Pojilla korostui arvodimensioista hieman enemmän valta ja perinteisyys, kun taas tyttöjen ja muunsukupuolisten kohdalla korostui hieman enemmän universaalit arvot, kuten luonnosta ja muista ihmisistä huolehtiminen.

Samasta kyselystä ilmeni, että arvot olivat yhteydessä myös siihen, millä aloilla nuoret voisivat harkita tulevaisuudessa työskentelevänsä. Esimerkiksi valtaan ja suoriutumiseen liittyvät arvot yhdistyivät vahvimmin kiinnostukseen pankki- ja rahoitusalaa sekä vakuutusalaa kohtaan, perinteisyyteen liittyvät arvot kirkollista työtä ja maanpuolustusta kohtaa sekä universalismiin liittyvät arvot opetusalaa, sosiaalialaa ja ympäristöalaa kohtaan. Arvonäkökulma onkin kiinnostava lisä keskusteluun nuorten alavalinnoista, mutta voisiko se olla myös kiinnostava näkökulma nuorten järjestö- ja harrastusvalintoihin?

Harrastustyyppi vaikuttaa arvovalintoihin

Osaamiskeskus Kentaurin tutkijatiimissä lähdimme selvittämään asiaa saman kyselytutkimuksen aineistoa hyödyntämällä. Vuoden 2023 kyselyssä oli nimittäin Osaamiskeskus Kentaurin kanssa yhteistyössä toteutettu nuorten järjestö- ja harrastustoimintaa kartoittavat osio. Havaitsimme, että arvojen ja nuorten järjestö- ja harrastusvalinnoilla oli yhteys, vaikka se ei osoittautunutkaan yhtä vahvaksi kuin alaharkintojen ja arvojen kohdalla.

Tulostemme perusteella arvot korostuvat tiettyjen järjestöosallisuuksien ja harrastusten kohdalla, eli näihin osallistuvat nuoret ottivat ylipäänsä vahvemmin kantaa erilaisiin arvoväittämiin. Harrastusten puolelta tällaisia olivat etenkin teatteri-, sirkus- ja tanssi -harrastus, kieltenopiskelu sekä kulttuuritapahtumissa käynti. Järjestöjen puolelta taas osallistuminen opiskelijajärjestöihin, nuorten harrastusjärjestöihin (esim. partio, 4H yms.) sekä uskonnollisiin järjestöihin oli keskimääräistä vahvemmin yhteydessä eri arvodimensioihin. Maltillisemmin arvoväittämiin kantaa ottavat nuoret taas löytyivät moottoritekniikan, pelaamisen, tietotekniikan sekä ehkäpä hieman yllättäen lukuharrastusten parista.

Entäpä yhteydet yksittäisiin arvodimensioihin? Otetaan muutama esimerkki: Kuntoliikunnan kohdalla yhteys valtaan, suoriutumiseen sekä toisaalta virikkeisyyteen nousi hieman muita vahvemmin esille. Universalismi näkyi vahvimmin teatteri-, sirkus ja tanssiharrastuksen sekä kuvataiteen kohdalla. Perinteisyys taas hieman korostui moottoritekniikan sekä lukuharrastuksen parissa aikaa viettävien keskuudessa. Vastaavasti järjestöpuolella valta korostui osallistumisessa poliittisiin järjestöihin sekä universalismi yhteiskunnallisiin vaikuttamisjärjestöihin, hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöihin sekä vaikuttajaryhmiin- ja verkoihin osallistumisessa. Yhdenmukaisuus oli tärkeää etenkin opiskelijajärjestöihin osallistuville.

Tulosten kohdalla on kuitenkin huomioitava, että erot olivat varsin pieniä. Ne voidaan pikemmin nähdä vihjeinä sekä ponnahduslautana syvempää analyysiä varten. Nuorten arvoihin vaikuttavat monet tekijät, kuten kotitausta. Tulosten perusteella näyttäisikin siltä, että paremmista sosioekonomisista taustoista tulevat nuoret ottavat ylipäänsä vahvemmin kantaa erilaisiin arvoväittämiin ja heidän voidaankin täten olettaa olevan arvotietoisempia. Yleisesti on myös tiedossa kotitaustan yhteys harrastusvalintoihin, mikä voisi selittää sitä, että esimerkiksi taide- ja kulttuuriharrastuksen kohdalla yhteys arvoihin oli vahvempi.

Arvoista on tärkeä keskustella nuoren kanssa

On hyvä kysymys, mikä on arvokeskustelun merkitys nuorten järjestö- ja harrastustoiminnassa. On selvää, että arvot ovat eri tavalla läsnä esimerkiksi poliittisessa järjestössä kuin vaikkapa urheiluseuran toiminnassa. Silti tänä päivänä on erittäin vaikeaa pysyä arvokeskustelun ulkopuolella. Hyvänä esimerkkinä toimii jääkiekon ympärillä kierroksia ottanut arvokeskustelu. Arvoihin liittyviä latauksia voi helposti aistia joka puolella. Arvojännitteiden purkaminen edellyttää myös rehellistä keskustelua nimenomaan itse arvoista sekä sellaista turvallista ympäristöä, jossa näistä voidaan rakentavasti ja toisia kuunnellen keskustella.

Järjestötoiminta voi luontevasti tarjota juuri tällaisen ympäristön. Nuorten kanssa voi käsitellä syvällisemmin ainakin niitä arvoja, jotka ovat toiminnassa tärkeitä. Pelkkä arvojen esille nostaminen ei kuitenkaan ole vielä sama asia kuin arvoista keskusteleminen. Nuorten kanssa voidaan pohtia muun muassa sitä, miksi juuri kyseiset arvot on valittu, miten niiden oletetaan näkyvän käytännössä sekä miten nuoret itse kokevat nämä. Meillä on aina ollut erilaisia arvoja ja tulee aina olemaan. Ne ohjaavat ajatteluamme ja valintojamme sekä muodostavat tärkeän osan identiteetistämme. Keskustelu arvoista on paitsi ajankohtaista myös tärkeää nuorten kasvun kannalta.

Blogin kirjoittaja

Kirjoittaja on Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin erityisasiantuntija sekä Kentaurin asiantuntija ja lasten ja nuorten harrastustoiminnan tutkija.

Lauri Vaara, lauri.vaara@kentauri.fi