Nuorten järjestötoiminta: yhdenvertaisuuden areena vai eriarvoisuuden näyttämö?

Kentauri julkaisee uuden tutkimuksen Yksin, yhdessä, yhteisössä – järjestötoiminta nuorten voimavarana. Kirja koostuu artikkeleista, joissa tarkastellaan nuorten harrastus- ja järjestötoimintaa oppimisen, eriarvoisuuden ja yksinäisyyden tematiikkojen valossa sekä luodaan katsauksia eri harrastuksiin ja järjestötoiminnan lajeihin. Kirja pohjautuu Kentaurin keräämään laajaan kyselyaineistoon nuorten harrastus- ja järjestötoiminnasta.

Epätasaiset mahdollisuudet elävät edelleen mahdollisuuksien Suomessa

Kentaurin keräämän aineiston analyysi kertoo, että järjestöihin osallistuminen on erittäin yleistä nuorten keskuudessa. Keväällä 2021 lähes 15 000 iältään 14–17-vuotiasta vastasi kyselyyn, joka antaa näkemystä vanhaan hokemaan, että Suomi on yhdistystoiminnan luvattu maa. 75 prosenttia kertoi osallistuvansa järjestötoimintaan. Mutta ovatko kaikki varmasti mukana ja mikä aiheuttaa epätasapainon?

Eriarvoisuus, polarisaatio, köyhien syrjäytyminen, epätasa-arvoisuus ovat edelleen ongelmia nykypäivän Suomessa. Monissa lähteissä puhutaan nykyään paljon, kuinka nuorista osa ei pysy kehityksen ja hyvinvoinnin kelkassa. Koulutuksen, työelämävalmiuksien, poliittisen osallistumisen ja elämäntapojen erot johtuvat merkittävältä osalta kodin ja perheen luomista olosuhteista. Osattomuus ja huono-osaisuus periytyvät isiltä ja äideiltä lapsille ja nuorille ylisukupolvisesti. Tämän osoittavat monet tutkimukset, ja on näyttöä, että eriarvoisuus on kasvussa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Sosiaalisella taustalla voi selittää nuoria koskevia yhteiskunnallisia eroja siinä määrin, että eriarvoisuutta täytyy arvioida kaikilla elämänalueilla. Eriarvoisuus ei ole siis vain tulojen erilaisuutta. Kysymys on sosiaalipolitiikan ja eriarvoisuuden tutkija Juho Saaren sanoin siitä, että elintaso, elämäntavat ja elämänlaatu kasautuvat suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta kaikki ryhmät eivät eri syistä pääse mukaan. Eriarvoisuus ei ole vain rakenne, joka seuraa käytettävissä olevien tulojen luomista mahdollisuuksien eroista. Se on myös pienten, toistuvien tilanteiden aiheuttama status, joissa toisilla on resursseja ja resilienssiä toimia ja toisilla ei.

Näkyykö eriarvoisuus myös järjestökentällä?

Näitä kysymyksiä pohditaan Pekka Kaunismaan artikkelissa, joka julkaistaan 22.3. ilmestyvässä Yksin, yhdessä, yhteisössä – järjestö- ja harrastustoiminta nuorten voimavarana -kirjassa. Artikkelissa katsotaan Kentaurin kyselyaineiston valossa, vaikuttaako vanhempien asema nuorten järjestöosallistumiseen ja siihen, millaisia asioita nuori saa irti osallistumisestaan. Järjestöihin luodaan toisinaan koviakin odotuksia siitä, että ne luovat osallisuutta niillekin, jotka jäävät muuten paitsi tai ratkovat ongelmia, joihin muiden keinot eivät pure.

Artikkelissa vertaillaan eri järjestötyyppejä. Analyysissä löydetään järjestötyyppejä, joiden toimintaan parempiosaisista perheistä tulevat osallistuvat useammin ja saavat järjestötoiminnasta enemmän irti. Järjestötoiminnassa on siis havaittavissa mekanismeja, joissa lähtökohtien erot toistuvat ja jossain määrin voimistuvat. Siten järjestötoiminta ei ole immuuni eriarvoisuuden ilmiöille.

Toisaalta aineistoista voi havaita järjestöjen lohkoja, joissa hyvä- tai huono-osaisuus eivät kovinkaan paljoa tai jopa lainkaan vaikuta nuorten järjestötoimintaan osallistumiseen tai siitä saatuihin hyviin asioihin. Näin muodostuu kuva, jonka mukaan nuorten kansalaistoiminnassa on sekä eriarvoisuutta uusintavia että siitä jokseenkin riippumattomia lohkoja.

Nuorten järjestötoiminnassa on siis areenansa niille, joiden lähtökohdat eivät ole yhtä vahvat kuin muilla. Sen kautta hekin pääsevät osallisiksi yhteisöihin ja yhteiskuntaan, saavat sosiaalisia suhteita, osaamista, toimijuutta ja vaikuttamisen taitoja. Siellä on kuitenkin myös näyttämönsä, joilla eriarvoisuuden mylly jatkaa jauhamistaan.

Kirjoittaja

Pekka Kaunismaa  
Kirjoittaja on Humakin TKI-lehtori, joka tutkii Kentaurissa nuorten harrastus- ja kansalaisjärjestötoiminnan vaikutusta nuorten kasvuun. 
pekka.kaunismaa@kentauri.fi   

Lue koko artikkeli Kentaurin julkaisusta:

Yksin, yhdessä, yhteisössä – järjestö- ja harrastustoiminta nuorten voimavarana -julkaisu

_{Artikkelin toimituksesta vastaa toimituskunta, johon kuuluvat Raisa Omaheimo, Eeva Sinisalo-Juha ja Kimmo Lind.}