Ei oo helppoo olla nuori…
Kentaurin ja Humakin asiantuntija Aino Tormulainen pohtii nuoruuden vaikeutta nykypäivänä, ja miten Kentaurin tuleva Miksi ennakoida? -julkaisu tukee järjestöjen työtä tämän ongelman edessä.
Ei oo helppoo olla nuori 2020-luvulla, saatikka aina työskennellä nuorten kanssa ja olla perillä siitä mitä nuorten maailmaan kulloinkin kuuluu. Tässä kirjoituksessa katsahdan hyvin tiivistetysti 2020-luvun nuoruuteen tutkimus- ja ajankohtaistiedon valossa. Nuorten elämän ilmiöiden tunnistamista sekä koottua ja tutkittua tietoa voidaan pitää nuorisotyön kentällä merkittävänä toiminnan toteuttamisen ja tulevaisuuden suunnittelun työkaluna. Paitsi huolia, on tämän päivän nuoruudessa myös paljon hyvää. Kuitenkin tämän kirjoituksen näkökulma on, ettei nuoruus tässä ajassa ole kovin helppoa. Eikä se toki helppoa ole aina ennenkään ollut, mutta aikamme on tuonut tähän erityiseen ikävaiheeseen myös uusia sävyjä.
Ei oo helppoo olla nuori 2020-luvulla
Helppo olla nuori
Kaikki tai ei mitään
Hei rock and roll
On helppoo tarttuu kiinni
Ja kohta päästää menemään
Olavi Uusivirta laulaa tämän biisinsä jatkona ”on niin helppoo olla onnellinen”. Viimeaikaisen tiedon valossa nuorten kohdalla näin ei tosin välttämättä ole. Olavin teksti on menneen kevään mittaan kääntynyt päässäni yhä uudelleen otsikkoni muotoon ”ei oo helppoo olla nuori, eikä aina onnellinenkaan”.
Tämän vuoden 2023 maaliskuu on ollut nuoriso(tutkimuksellisen)tiedon tykitystä. Etenkin viikolla 11 saatiin melkoinen kattaus tietoa nuoriin liittyen, kun viikolla julkaistiin VANUPO:on liittyvän nuorten kuulemisen selvitysraportti, Nuorisotutkimusverkoston laajalla yhteistyöllä toteuttaman Nuorten paikkataju ja huolet koronan aikakaudella ja sen jälkeen (2021–2023) -hankkeen pääjulkaisu Nuoruus korona-ajan kaupungissa sekä kriisiaikoja ja resilienssiä teemanaan käsitellyt vuoden 2022 Nuorisobarometri.
Kolmoiskriisin haasteet painavat
Päivät ne vaan tulee ja
Menee läpi korvien sunnuntait
Ja sormien on helppo
Kitaralla iltaa säestää
Heii… on niin helppoo olla onnellinen
Heii… ja tyytyy siihen, mitä on
Edellä olevat laulunsäkeet piirtävät toki kullekin tulkitsijalleen omia merkityksiä. Tässä kohtaa minulle ne kuvastavat polarisaatiota. Sitä, että suurimmalla osalla nuorista menee hyvin tai erinomaisesti, mutta osalle nuorista pahoinvointi näyttää kasaantuvan. Toisten on helppo olla onnellinen ja soitella kitaraa illalla, tyytyä siihen, että hyvin pyyhkii ja tulee pyyhkimäänkin. On mahdollisuus harrastaa, innostua, menestyä koulussa, kotoa saa tukea ja yhteiskuntakin, esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta, kiinnostaa. Toisille päivät vaan tulee ja menee, ilman että mistään saa kiinni. Nuorten syrjäytyminen, kotiin ”komeroituminen”, yksinäisyys, mielenterveysongelmat ja moninainen eriarvoistumiskehitys ovat tutkimusten mukaan lisääntyneet, etenkin tiettyjen nuorten kohdalla. Erityisesti vähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat muita useammin vaikeuksia tai tyytymättömyyttä elämäänsä.
Helppo olla vapaa
Kuvitella että kaikkeen löytyy syy
Mut miten rakkaus
Tai maailman synty selittyy
Voiko olla vapaa ja kuvitella että kaikkeen löytyy syy, kun arkea kuormittavat ilmastokriisi ja maailmanlaajuinen koronapandemia? Miten rakkaus selittyy tai miltä se näyttää, kun Euroopassa on tässä ajassa ja vielä vuodenkin jälkeen sotatila päällä? Nuoret ovat viime vuodet eläneet ”kolmoiskriisin” keskellä, mikä on monin tavoin koetellut jaksamista. Yksinäisyyden kokemukset ovat voimakkaasti lisääntyneet. Yksinäisyys nousi Nuoruus korona-ajan kaupungissa teoksen tuloksissa toistuvasti esille. Samoin Kouluterveyskyselyn (THL 2021) tulokset kuvaavat etenkin pandemia-ajan lisänneen yksinäisyyttä.
Osallisuuden osaamiskeskuksen (2023) toteuttamassa nuorten kuulemisen kyselyssä ilmastonmuutos, nuorten syrjäytyminen sekä maailmanpoliittinen tilanne nousevat nuorten mielestä tärkeimmiksi ratkaistaviksi haasteiksi Suomessa. Nuoremmilla eli alle 18-vuotiaiden ikäluokalla ja lukiolaisilla ilmastokysymykset nousevat ratkaistavien haasteiden kärkeen, ja ne huolettavat muita enemmän, kun taas vanhemmat ikäluokat painottavat työllisyyttä ja työelämää. Myös työelämän pirstaleisuus ja kovuus huolettavat nuoria. (Mt.) Nuorisobarometrin mukaan eniten epävarmuutta ja turvattomuutta nuorten keskuudessa aiheuttavat oma tulevaisuus, työelämä ja toimeentulo.
Epävarmuuden aikakausi
Mä voin suunnitella mun koko elämän
Vaimon ja viran ja talonkin
Mut kaikki menee toisin
Joku suunnittelee mua paremmin
Nuorten tulevaisuususkoa horjuttavat siis monet seikat. Onko meillä tulevaisuudessa edes maapalloa, jossa epävarmoja töitä tehdä? Missä nuoret toisiaan tapaavat ja millaisia sosiaalisia suhteita jatkossa rakennetaan? Millaiset ovat sosiaaliset taidot nuorilla, jotka ovat kokeneet tai kokevat vahvaa yksinäisyyttä?
Edellä on vain muutamia nostoja siitä, mitä tutkimukset tämänhetkisestä nuorten elämästä pystyvät muun muassa kertomaan. Tutkimustieto antaa tukea arjen havainnoille, ja se on tärkeää esimerkiksi juuri järjestöjen toiminnan perustelulle. Tietoa tärkeämpää on kuitenkin kohdata nuori itse ja kysyä, miten hänen elämässään menee nyt.
Sosiologit Päivi Armila ja Mari Käyhkö (2023) kirjoittavatkin: ”Julkisessa keskustelussa syitä nuorten ongelmiin haetaan useimmiten esimerkiksi koulutusyhteiskunnan paineista tai kilpailemiseen ja itsen loputtomaan muokkaamiseen pakottavasta ajanhengestä. Kun elämänongelmista, kuten mielenterveyden häiriöistä, keskustelee nuorten itsensä kanssa, ne kuitenkin kiinnittyvät usein arkisiin elinympäristöihin ja läheisiin ihmissuhteisiin. Tavallistenkin perheiden tavallisilla nuorilla voi olla vaikeuksia matkallaan aikuisuuteen.”
Lue 5.4. päivänvalon näkevästä Miksi ennakoida? -julkaisusta kootusti lisää nuoriin liittyvistä ilmiöistä sekä siitä, kuinka nuorilla 2020-luvulla menee viimeaikaisen nuorisotutkimuksellisen tiedon ja nuorisoalan järjestöjen tunnistamien havaintojen perusteella.
Heii… on niin helppoo olla onnellinen
Heii… ja tyytyy siihen, mitä on
Ei ole aivan helppoa olla nuori ja onnellinen tässä ajassa – mutta ennen muuta siihen ei tarvitse tyytyä. Samalla nuorisotutkimuksellisen tiedon julkaisuviikolla maaliskuussa Allianssista tehopyöritettiin isoa ”Ilman nuoria meillä ei ole mitään” – kampanjaa nuorisoalan yhteisellä kampanjapulssilla. Se toi samalla nuorten asiaa esille eduskuntavaalien alla. Fakta on, että jos nuorten arkea heikentäville huolenaiheille mielenterveyspalveluihin pääsystä maapallon säilyttämiseen ei ryhdytä pian tekemään konkreettisia tekoja, ei meillä ole tulevaisuudessa enää nuoria – eikä siten mitään.
Vahvalla yhteistyöllä ja vaikuttamalla eteenpäin
Kentaurissa on työstetty Miksi ennakoida? -julkaisua nuorisoalan järjestöjen ennakoinnin tueksi. Syksyllä 2022 järjestöjen kanssa toteutetuissa ennakointityöpajoissa nousi esiin monia tarkkoja huomioita järjestökentän toimintaympäristön muutosten vaikutuksista toimintaan. Niissä käsiteltiin niin osallistumisen tapoja, jäsenyyttä, rahoituksen muutoksia kuin järjestöjen tulevaisuuden tiloja ja kumppaneita. Ennakointia tehdään jatkuvasti, osittain strategisesti, osittain arjessa – lähes huomaamattakin.
Nimenomaan nuorisotutkimuksellisella ajankohtaistiedolla on iso merkitys, kun nuorisotoimijat pyrkivät ennakointiin toiminnassaan. Yhtenä tärkeimpänä ennakoinnin näkökulmana nostettiin Kentaurin keskusteluissa esille nuoriin liittyvän tiedon merkitys, jota saadaan paitsi eri tahojen koostamana ja tutkittuna, myös jatkuvasti omaa nuorisotoimintaa seuraamalla sekä nuorten kanssa keskustelemalla. Erityisesti nuorten kanssa toimivien järjestöjen on nimittäin oltava kartalla siitä, mitä nuorten parissa tapahtuu – mutta aina tämän ennakoiminen ja tulevan suunnittelu ei ole aivan yksinkertaista nuoruuden nopean sykkeen vuoksi
Tämän blogikirjoitukseni aiheen, nuorten elämän, joka ei ole aivan helppoa 2020-luvulla, näkökulmasta haluankin nostaa järjestöjen kanssa käydyistä keskusteluista esille kaksi näkökulmaa.
1. Vaikuttamistoiminta
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon sekä järjestölle tärkeiden teemojen esille nostaminen nousivat keskusteluissa esille. Järjestöt voisivat herättää enemmänkin keskustelua ja tuoda esiin näkökulmia työhönsä perustuvan tiedon valossa. Toinen näkökulma vaikuttamistoiminnan ympärillä oli osallistujien osallistaminen. Järjestöissä haluttaisiin ottaa toiminnassa olevia/osallistujia mukaan vaikuttamaan ja päättäjien pöytiin tuomaan asioita esille, ja siten avata vaikuttamisen ovia myös heille. Vielä jäimme pohtimaan, kuinka tämä parhaalla mahdollisella tavalla mahdollistuisi. Järjestöissä mietittiin myös, ottaako jatkossa joihinkin asioihin enemmän kantaa ja mihin liikkeisiin tulisi mennä mukaan? Keskusteluissa korostettiin myös rohkeutta toimia ja muistaa järjestöjen kansalaisvaikuttamisen juuret.
2. Kumppanuuksien radikaalikin uudelleenajattelu – yhteinen työ yhteisten nuorten eteen
Kaikki Kentaurin ennakointikeskusteluissa mukana olleet järjestöt toivat esille, että jatkossa haluttaisiin tehdä entistä enemmän yhteistyötä toisten järjestöjen ja nuorisoalan toimijoiden kanssa. Samoista resursseista ja rahoituksista kilpailun sijaan tervetullutta olisi vahvempi yhteistyö yhteisten nuorten eteen. Kumppanuudet kytkeytyvät myös edellä nostamaani vaikuttamistoimintaan. Keskustelijoiden mukaan nuorisojärjestökentällä on vielä aika paljon tehtävää yhteisen hyvän rakentamisessa, oli se sitten kannanottoja tai ylipäätään vaikuttamista yhdessä.
Nuorisotutkimusverkoston Paikkataju-hankkeen julkaisutilaisuudessa peräänkuulutettiin yhteistä huolenpitoa nuorista ja heidän hyvinvoinnistaan ja esimerkiksi kaikkien kaupunkitilassa liikkuvien aikuisten vastuuta väkivaltaan, syrjintään ja rasismiin puuttumisesta.
Kaikki nuorten puolella
Jotta meillä olisi hyvinvoivia jälkipolvia, toisen suomalaisen popmusiikin tähden Sannin sanoin ”vielä 2080-luvulla”, on meidän pidettävä nuorten puolia, yhdessä. Sitä on myös tehtävä yhdessä nuorten kanssa ja kasvatettava heitä tulevaisuuden toimijoiksi. Paitsi työtä yhteisten nuorten tulevaisuuden eteen, tarjoavat järjestöt jatkuvasti kukin tavallaan nuorille mielekästä vapaa-aikaa, tärkeitä tukipalveluja, merkityksellisiä vertaissuhteita, turvallisia aikuisia ja mahdollisuuksia. Nämä resurssit on turvattava jatkossakin! Jos ei nuoren, ei myöskään aina järjestötoimijan ole helppo olla onnellinen, eikä siihen myöskään tarvitse tyytyä!
Huolehtikaamme kaikki omalta osaltamme siitä, että nuoret saavat olla nuoria. Jokaisella sukupolvella tulisi olla mahdollisuus myös nuoruuteen kuuluvaan huolettomuuteen sekä mahdollisuus laulaa Olavin tavoin ”Heii… on niin helppoo elää nyt ja tässä”.
5.4.2023 julkaistavassa Miksi ennakoida? -julkaisussa käsitellään nuorisoalan järjestöjen toimintaympäristön muutoksia, nuorten elämää, ennakointia sekä tulevaisuuden näkyjä ja mahdollisuuksia. Nuoruus ei ole aina helppoa, mutta on se myös ihanaa ja erityistä aikaa. Julkaisussa käsitellään tätä kirjoitusta enemmän myös 2020-luvun nuoruuteen liittyviä myönteisiä ilmiöitä, kuten lisääntynyttä ymmärrystä moninaisuudesta ja sen huomioimisen tärkeyttä tulevaisuuden nuorisotyössä.
Aino Tormulainen
aino.tormulainen@humak.fi
Kirjoittaja on Humakin tutkija ja Kentaurin asiantuntija, joka tutkii nuorisoalan toimintaympäristöjen muutosta.
Lähteet:
Allianssin Ilman nuoria meillä ei ole mitään -kampanja
Armila, Päivi & Käyhkö, Mari 2023. Tutkijan tärkein työkalu on luottamus. Blogikirjoitus 16.1.2023, Aikuiskasvatus https://aikuiskasvatus.fi/blogi/tutkijan-tarkein-tyokalu-on-luottamus/ Viitattu 17.3.2023
Kivijärvi Antti (toim.) 2023. Läpi kriisien. Nuorisobarometri 2022. Helsinki: Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto & Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Laine Sofia, Kauppinen Eila, Malm Karla & Hoikkala Tommi (toim.) 2023. Nuoruus korona-ajan kaupungissa. Tutkimus nuorten vapaa-ajasta, jalkautuvasta nuorisotyöstä ja huolikasaumista. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 242.
Olavi Uusivirta 2005: On niin helppoo olla onnellinen
Osallisuuden Osaamiskeskus 2023. Raportti nuorten kuulemisesta seuraavan valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman valmistelutyössä.
THL 2021. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021: Iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä – yksinäisyyden tunne on yleistynyt. Tilastoraportti 30/2021.
Artikkelin toimituksesta vastaa toimituskunta, johon kuuluvat Pekka Kaunismaa, Raisa Omaheimo, Eeva Sinisalo-Juha ja Kimmo Lind.