Osaamismerkkien käyttö ja merkitys nuorisoalan järjestöjen toiminnassa
Kentaurin asiantuntija Sanna Saarimaa kertoo uudessa selvityksessään, miten nuorten osaamismerkkejä käytetään nuorisoalan järjestötyössä.
Osaamiskeskus Kentaurin yhtenä tavoitteena on tukea nuorisoalan järjestöjen toimintaa sekä auttaa järjestöjä tuomaan näkyväksi nuorten järjestötoiminnassa kerryttämää osaamista. Kentaurissa kerättiin 2020 tietoa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tavoista järjestöissä. Kartoituksessa saatiin selville, että järjestöissä käytetään osaamismerkkejä jonkin verran, mutta tarkempaa tietoa itse merkkien käytöstä ei tuolloin selvitetty. Siksi koimme tärkeäksi selvittää tarkemmin, millaisia ja miten osaamismerkkejä järjestöissä käytetään todellisuudessa.
Digitaalinen osaamismerkki koostuu kuvasta ja esimerkiksi tekstistä tai videosta, jossa tuodaan esille merkin saajan osaamista. Merkin voi myöntää järjestö, jossa nuori on mukana tai merkin voi tehdä myös itse. Osaamismerkkisarjoja on monenlaisia. Osaamiskeskus Kentaurin osaamismerkkeihin vapaaehtoisille voit tutustua sivuiltamme.
Tukihenkilön osaamismerkki 
Tapahtumatoimijan osaamismerkki 
Myyjän osaamismerkki
Merkkejä käytetään järjestöissä vaihtelevasti
Heidi Odell tutki osaamisen tunnustamisen tapoja järjestöissä käyttöä Kentaurissa vuonna 2020, ja Sanna Saarimaa jatkoi työn pohjalta osaamismerkkien käytön selvittämistä vuonna 2022. Selvityksen yhtenä tärkeänä tuloksena todetaan, että vaikka osaamismerkeistä on puhuttu paljon, tietoa niiden käytöstä järjestöissä ei ole kovin helposti löydettävissä. Merkkejä myönnetään järjestöissä yhä hyvin vaihtelevasti. Osaamismerkin voi saada todistuksena osallistumisesta koulutukseen, aktiivisesta toiminnasta, tehtävien suorittamisesta tai taitojen ja osaamisen osoittamisesta. Myös myönnettävien merkkien määrä on vaihdellut, kun joillakin järjestöillä myönnettävien merkkien määrä on ollut tuhansia ja toisissa järjestöissä niitä ei myönnetä lainkaan.
Osaamismerkkien käytöstä on hyötyä järjestölle ja sen toimintaan osallistuvalle nuorelle
Selvityksessä haastateltiin nuorille osaamismerkkejä myöntävien järjestöjen edustajia. Huomasimme haastattelujen perusteella, että osaamismerkkien käyttö hyödyttää sekä järjestöä että järjestön toimintaan osallistuvaa henkilöä. Merkkejä luodessa järjestö hahmottaa kokonaisuutta ja ydinkohtia omassa toiminnassa syntyvästä osaamisesta. Parhaimmillaan merkit voivat toimia järjestöissä toimintaa suuntaavina tekijöinä ja niiden sisältöä voidaan käyttää myös perehdytyksessä.
Osallistujalle merkkien sisältö avaa kokonaisuutta ja sitä osaamista, mitä voi toiminnassa tai koulutuksessa saavuttaa. Hakuprosessiin voi kuulua ohjauskeskustelu, joka itsessään toimii nuoren tukena. Merkkien hakeminen siis auttaa nuorta tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan. Sen lisäksi, että osaamismerkin linkin voi liittää työhakemukseen, voi osaamisen sanoittaminen ja hahmottaminen auttaa myöhemmin työhaastattelutilanteessa. Merkkeihin on myös mahdollista liittää erilaisia todisteita omasta osaamisesta esimerkiksi videon muodossa. Vaikka nuori ei merkkiä lopulta hakisikaan, saa hän hyödyn jo hakuprosessista.
”Merkki ei ole juttu, vaan prosessi on se juttu.”
Vaikka nuorilta on tullut merkeistä hyvää palautetta, arviolta alle puolet nuorista ottaa merkin vastaan. Merkin vastaanottaminen tarkoittaa tilin luomista ja merkin hyväksymistä järjestelmässä, jossa digitaalisia merkkejä säilytetään. Tunnettuuden ja käyttökokemusten lisääntyessä toivotaan nuortenkin aktiivisuuden merkkien käytössä kasvavan, vaikka haasteita vielä onkin. Ohjauksen merkitys osaamismerkkien hakemisessa ja oman osaamisen sanoittamisessa on usein tärkeää ja hyvällä ohjauksella voidaan varmistaa, että yhä useampi nuori ymmärtää merkin hyödyt ja ottaa merkin käyttöönsä.
Tiedottamista ja tiedon keräämistä tarvitaan
Järjestöjen yhteinen toive on, että osaamismerkeistä ja niiden käytöstä viestittäisiin enemmän. Erityisesti kaivataan esimerkkejä siitä, miten merkkien saajat ovat voineet merkkejään hyödyntää. Tällä hetkellä käyttökokemuksia on saatavilla vain vähän, sillä järjestöissäkään kokemuksia ei ole laajemmin kerätty. Kentaurissa yritämme madaltaa osaamismerkkien käyttöön liittyviä haasteita mm. tekemällä ohjetekstejä tai videomateriaalia aiheesta ja tuomalla järjestöjen tietoon sekä käyttöön nuorille vapaaehtoisille suunnatut osaamismerkit, joita järjestöissä toimivat nuoret voivat hakea.
Tällä hetkellä keräämme ideoita ja ajatuksia osaamismerkkien käyttöön liittyen. Voit osallistua kyselyyn tästä Opintokeskus Siviksen kyselystä:
Mikä auttaa innostumaan osaamismerkeistä?
Selvityksen tulokset pähkinänkuoressa
- Jo haastateltavien järjestöjen etsiminen paljasti, että digitaalisia osaamismerkkejä käyttäviä järjestöjä on vähemmän, kuin mitä oletus oli.
- Osaamismerkkien käyttö hankkeissa johtaa helposti siihen, että käyttö loppuu hankkeiden päättymiseen.
- Osassa järjestöjä osaamismerkkejä käytetään todistusten tavoin, jolloin osa osaamismerkkien ominaisuuksista ei tule esiin (esim. merkkien täydentäminen osaamisen kasvaessa, liitteiden lisääminen merkkeihin, merkkien jakaminen, jne.).
- Osaamismerkkien käyttöönotto vaatii järjestöiltä resurssointia, ja ilman koordinointia merkkien käyttö ei etene.
- Myös järjestön sisällä pitää olla tietoa merkkien hyödyistä ja yhteinen päätös merkkien käytöstä.
- Parhaiten osaamismerkkien käyttöönotto onnistuu, kun osaamismerkkiasiat ja hakeminen on rakennettu osaksi järjestön toimintaa tai koulutusta.
- Merkkien hakeminen vaatii usein ohjausta.
- Osaamismerkkien käytöstä voi olla paljon hyötyjä sekä nuorelle että järjestölle, mutta hyödyt pitäisi saada tuotua esiin paremmin.
- Järjestöjen yhteistyö ja yhteisten merkkien tekeminen ja käyttö voisi edistää merkkien tunnettuutta ja olla siksi järkevää.
Tutustu tarkemmin Sanna Saarimaan selvitykseen:
Kirjoittaja
Sanna Saarimaa
Kirjoittaja on Siviksen asiantuntija, joka työskentelee Kentaurissa järjestöissä hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menetelmien parissa.
sanna.saarimaa@kentauri.fi