Miltä Harrastamisen Suomen malli näyttää järjestöjen näkökulmasta? 

Kentaurin keskustelutilaisuudessa Harrastamisen Suomen mallista löytyi hyviä asioita, mutta myös huolia nousi esiin. Harrastamisen Suomen mallin perimmäinen tavoite – mahdollistaa harrastustoiminta kaikille lapsille ja nuorille – koettiin tärkeänä ja positiivisena asiana. 

Nuorisoalan järjestöjen osaamiskeskus Kentaurin kevään 2021 järjestämissä Kentauri keskustelee -tilaisuuksissa nousi useissakin puheissa esille Harrastamisen Suomen malli, ja päädyimmekin järjestämään tästä ajankohtaisesta aiheesta oman keskustelutilaisuutensa.

Erätauko-menetelmällä järjestetty keskustelutilaisuus toteutettiin elokuussa 2021. Alustajiksi ja keskustelijoiksi kutsuimme järjestötoimijoiden lisäksi asiantuntijoita, toiminnan organisoijia ja järjestökentän edustajia sekä valtakunnallisesta OKM:n asettamasta työryhmästä että Allianssin jäsenjärjestöjen edustajistosta. Keskustelutilaisuutemme ajatuksia luvattiin viedä eteenpäin mallia kehittäviin työryhmiin. 

Harrastamisen Suomen mallin taustaa ja tavoitteita 

Harrastamisen Suomen mallin (OKM 2021) päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Mallin tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Suomen mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen koordinoiminen sekä koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyö. Koululaiskyselyllä kuullaan oppilaita heidän harrastustoiveistaan koulupäivän yhteydessä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Suomen mallin harrastustoiminnan kehittämisessä. Vuonna 2021 mukana on 76 harrastusta. 

Harrastamisen Suomen mallin ensimmäinen vaihe toteutetaan 1.8.2021–30.6.2022 ja sen kohderyhmänä ovat perusopetuksen vuosiluokkien 1.–9. sekä lisäopetuksen oppilaat 235:ssä kunnassa ympäri maata. Tavoitteena on juurruttaa Suomen malli pysyväksi toimintatavaksi kunnissa. Ministeri  Annika Saarikon  johdolla lapsi- ja nuorisopoliittinen ministerityöryhmä päätti käynnistää Harrastamisen Suomen mallin seuraavan vaiheen valmistelun helmikuussa 2021. Valmistelu alkoi työryhmäprojektilla, jota johtaa valtiosihteeri  Tuomo Puumala. Työryhmän tehtävänä on ehdottaa keinoja, joilla turvataan mallin pysyvyys sekä arvioida mallin laajentamismahdollisuuksia. Työryhmän työskentelyaika on 1.4.2021–31.12.2021.  

Harrastustoiminnan merkitys lasten ja nuorten elämään 

Osaamiskeskus Kentauri toteutti keväällä 2021 nuorten keskuudessa Harrastus- ja järjestötoiminnan merkitys nuorten elämässä -kyselyn (Kaunismaa, Sinisalo-Juha, Tormulainen & Vaara 2021), johon vastasi lähes 15 000 nuorta. Tulokset kertovat nuorten harrastus- ja järjestötoimintaan osallistumisesta sekä vapaa-ajantoiminnan yhteyksistä nuorten tulevaisuussuunnitelmiin, arvoihin ja asenteisiin, koulumenestykseen ja sosioekonomiseen asemaan. 

Tulosten mukaan järjestö- ja harrastustoiminta näkyy nuorten arvoissa ja asenteissa. Nuoren kokemus omasta elämänhallinnastaan näyttäisi vahvistuvan erityisesti urheiluseuratoiminnassa. Kulttuuritoiminnan, esimerkiksi teatterin tai musiikin parissa, työskentelevät järjestöt, puolestaan vahvistavat nuorten kokemusta oman vastuullisuuden kehittymisestä. Kokemus osallisuudesta yhteisöihin vaikuttaisi hivenen vahvistuvan kaikissa kyselyssä esitellyissä eri järjestöissä. Osallisuus yhteiskuntaan näyttäisi olevan vahvinta urheiluseurojen, kulttuurijärjestöjen, erilaisten nuorten vaikuttajaryhmien ja opiskelijajärjestöjen toiminnassa mukana olevilla nuorilla. 

Harrastamisen Suomen mallin valtakunnallisen kyselyn mukaan 80 prosentilla lapsista ja nuorista on mieluisa harrastus. Niistä 20 prosentista, joilla ei ole, 63 prosenttia haluaisi sellaisen. Tämä kohderyhmä tuntuisi olevan juurikin se, kenen elämään harrastustoiminta toisi merkityksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä. (Koululaiskysely 2020.) 

Kuntien vapaus soveltaa mallia on johtanut käytäntöjen kirjavuuteen 

Kentaurin keskustelutilaisuudessa tuotiin esille, että harrastamisen Suomen mallia voidaan lähestyä kahdesta eri suunnasta; siitä miten lapset ja nuoret itse kokevat asian tai siitä, miten malli vaikuttaa järjestöjen tapaan tavoittaa lapsia ja nuoria. Näistä kummastakaan lähestymistavasta ei ole vielä riittävästi tietoa. Kokeilusta tarvitaan siis lisää dataa.  

Joillakin paikkakunnilla harrastamisen mahdollisuudet ovat voineet lisääntyä, mutta toisilla taas harrastusmahdollisuudet ovat voineet jopa kaventua. Tämän argumentin perusteluksi kerrottiin, että iltatoiminnot ovat saattaneet vähentyä osallistujapulan vuoksi. 

Harrastamisen Suomen mallin kerhotoimintojen järjestäjinä voivat toimia kunnat, yksityiset toimijat sekä kolmannen sektorin toimijat. Eri toimijoiden tiivis yhteistyö on kuntakoordinaattoreiden vastuulla.  Joillakin paikkakunnilla harrastamisen mahdollisuudet ovat voineet lisääntyä, mutta toisilla taas harrastusmahdollisuudet ovat voineet jopa kaventua. Tämän argumentin perusteluksi kerrottiin, että iltatoiminnot ovat saattaneet vähentyä osallistujapulan vuoksi. 

Järjestöillä on hyvin erilaisia valmiuksia tarjota mallin mukaista toimintaa. Tarvittaisiin ratkaisuja, joiden avulla saataisiin yhä useampi toimija mukaan. Osalla toimijoista ei ole mahdollista tuottaa kerhotoimintaa iltapäiväaikaan, koska ohjaajista on pulaa. Kerhotoiminnan ohjaajat ovat usein muualla työssäkäyviä ohjaajia, jotka tekevät järjestötoiminnassa ohjaustyötä joko vapaaehtoisena tai pienellä korvauksella. Järjestötoiminnan puolella ei ole juurikaan kokopäiväisiä järjestön palkkalistoilla olevia ohjaajia, jotka voisivat vetää kerhotoimintaa iltapäivisin.   

Keskustelussa kävi ilmi, että toiminnan kilpailutus on koettu hankalana. Kunnat ovat myös voineet lopettaa tai vähentää muuta ostopalvelutoimintaa järjestöiltä. Toimijat ovat voineet myös pudota kilpailutuksissa pois, koska kilpailutukset ovat raskaita pienille toimijoille ja aiheuttavat paljon oheistyötä. Kuntien halutessa toteuttaa toimintaa mahdollisimman halvalla, voivat jotkut harrastukset jo itsessään aiheuttaa paljon oheiskuluja ja lisäkustannuksia, joita ei aina huomioida. Kaikkia harrastuksia ei ole mielekästä toteuttaa esimerkiksi samalla ”yhden tunnin sapluunalla”. Harrastusten monipuolisuus ja laajuus vs. laatu koettiin myös haastavana kysymyksenä.  

Joidenkin keskustelijoiden kokemuksena oli, että parhaimmillaan malli on mahdollistanut jopa toiminnanohjaajien palkkauksia. Osa keskustelijoista koki myös positiivisena toiminnan säännöllisyyden ja kiinteän yhteyden koulupäivään. Harrastamisen Suomen mallin perimmäinen tavoite – mahdollistaa harrastustoiminta kaikille lapsille ja nuorille – koettiin tärkeänä ja positiivisena asiana. 

Aito mahdollisuus valita mieluinen harrastus on välttämätöntä 

Keskustelun aikana todettiin painokkaasti, että aito mahdollisuus valita mieluinen harrastus ja lasten ja nuorten kuuleminen on välttämätöntä mallin perimmäisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Valtakunnallisesti toteutetun koululaiskyselyn (2020) mukaan suosituimpia harrastustoiveita olivat parkour (46 %), kuvataide (41%) ja elokuva- ja animaatio (41%).  

Harrastustoiveet vaihtelevat suuresti vastaajien iän ja sukupuolen mukaan. Keskustelijoiden mielestä olisi tärkeää toteuttaa ja hyödyntää myös kuntatason kyselyjä mahdollisimman kattavasti ja erilaisia osallistavia menetelmiä hyödyntäen.  

Järjestökentän kehittämisajatuksia  

Miten harrastamisen Suomen mallia voitaisiin kehittää? Keskustelussa järjestötoimijat toivat esille, että tarvittaisiin mallin joustavoittamista, monipuolistamista ja sen yhdenvertaisuuden kehittämistä sekä valtakunnallisella että kuntatasolla. Mallin toteutukseen, esimerkiksi ohjaajien palkkaukseen, tarvittaisiin yhdenvertaisia ja joustavia mutta ei tasapäistäviä selkeytyksiä ja linjauksia. Mallin todettiin olevan hyvä, mutta ei vielä läheskään täydellinen.  Mallille olisi hyvä saada lainsäädännöllinen pohja, kirjaus ja ohjeistus. 

Kehittämisen tueksi tarvittaisiin lisää tietoa kokeilusta ja kokemuksista. Harrastamisen Suomen mallin mukainen toiminta ei myöskään saisi korvata muuta harrastustoimintaa. Sen sijaan harrastustoiminnan yleinen laajentuminen koettiin hyvänä asiana.  

Malli on lisännyt eri toimijoiden välistä yhteistyötä kaikilla tasoilla sekä mahdollistanut yhteistyön ja harrastustoiminnan rakenteita ja resursseja. Keskustelussa tuotiin esille, että joustavoittamista voisi edesauttaa sektorisiiloista irrottautuminen. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimet ovat nykyisellään vielä usein erillisiä toimijoita. 

Keskustelussa tuli esille, että malli voisi paremmin huomioida myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevia nuoria. Tärkeä kysymys on, miten mahdollistetaan myös heidän mukaan pääsemisensä harrastuksiin? Harrastamisen matalan kynnyksen ideologia ei saisi typistyä vain kouluihin. Keskustelussa kannatusta saivat jatkokehitysideat esimerkiksi harrastussetelien hyödyntämisestä ja mallin laajentamista hieman vanhemmille nuorille toiselle asteelle. Mallin uhkana saattaa keskustelijoiden mukaan olla harrastustoiminnan polarisoituminen ja jakautuminen ns. A- ja B-luokan harrastuksiin. Myöskin vertaisohjaamisen merkitys nousi keskustelussa esille lapsille ja nuorille tärkeänä työnä, jota malli ei saisi unohtaa. 

Sari Huttu & Kimmo Lind 

Kirjoittajat ovat Humakin lehtoreita, jotka toimivat asiantuntijoina Osaamiskeskus Kentaurissa.   

sari.huttu@kentauri.fi
kimmo.lind@kentauri.fi  

Lähteet: 

Harrastus- ja järjestötoiminnan merkitys nuorten elämässä.  Kaunismaa, Pekka, Sinisalo-Juha, Eeva, Tormulainen, Aino & Vaara, Lauri 2021.

Koululaiskysely 2020. 

OKM 2021. Harrastamisen Suomen malli. 

Artikkelin toimituksesta vastaa toimituskunta, johon kuuluvat Pekka Kaunismaa, Raisa Omaheimo ja Eeva Sinisalo-Juha.