Vaikuttavuus ja aika – Käsitteet muutoksessa

Tavat, jolla vaikuttavuudesta ja arvioinnista puhutaan muuttuvat ajassa. Nykyään vaikuttavuus nähdään muutoksena yhteiskunnallisessa ilmiössä, jonka ratkaisemiseen esimerkiksi järjestö pyrkii. Tällainen voi olla esimerkiksi nuorten kokema yksinäisyys. Yhden järjestön ei itsessään koeta nykyisellään saavan aikaan vaikuttavuutta, koska se tarkoittaa muutosta myös toimintaympäristössä.

Näin olemme Kentaurissakin asian määritelleet. Järjestön toiminnan voidaan kuitenkin sanoa olevan vaikuttavaa, kun se saa aikaan tuloksia ja vaikutuksia, kuten Valtioneuvoston tuoreessa Valtionavustustoiminnan sanastossa määritellään. Tässä tekstissä keskitytään muutokseen ja jaetaan lopussa viisi vinkkiä käytännön arviointiin. 

Tulos on välitön muutos 

Valtionavustustoiminnan sanastossa termiin ”tulos” on liitetty määre välitön kuvaamaan sitä, että se on muutos, joka seuraa suoraan toiminnasta ja sen tuotoksista. Sitä vertaillaan tavoitteeseen. Nuorisojärjestössä toiminnan välitön tulos voi olla leirillä opitut uudet taidot.  

Vaikutusta syntyy monen tekijän summasta 

Vaikutus on kestävämpää muutosta. Uudessa sanastossa vaikutukset on jaoteltu välittömiin vaikutuksiin, jolloin ne juontuvat toiminnasta itsestään, sekä yleisemmän tason vaikutuksiin, jolloin kohderyhmässä tapahtuvaan muutokseen on voinut vaikuttaa jokin muukin tekijä. Kun arvioit järjestösi toimintaa, on tärkeää osata hahmottaa syy–seuraussuhteita ja arvioida, mitkä muut tekijät kuin esimerkiksi leirillä oleminen ovat vaikuttaneet nuoren hyvinvointiin. 

Nuorisojärjestön työssä toteutetun leirin välitön vaikutus voi olla, että nuori on saanut uusia kavereita, joiden kanssa yhteydenpito jatkuu leirin jälkeen, tai että hän on saanut oppimistaan taidoista osaamismerkin, jota hän on hyödyntänyt kesätyön haussa. Jos leirin tavoitteena on ollut opettaa työllistymistä edistäviä taitoja, yleisempi vaikutus voi olla, että nuoret työllistyvät. Tämä ei kuitenkaan voi olla täysin järjestön ansiota: Nuori on voinut saada koulussa apua opinto-ohjaajalta, hän on voinut sairastua, millä on saattanut olla haitallinen vaikutus, tai taantuman takia työtä ei ehkä ole ollut tarjolla.  

Vaikuttavuuspuhe vaikuttaa ajatteluumme 

Järjestöjen työ on aina tuottanut yhteiskunnallista hyötyä, mutta tapa, jolla vaikuttavuudesta kulloinkin puhutaan, ohjaa väistämättä toimintaa. Aiemmin ajateltiin, että toiminta itsessään on tavoiteltavaa, eikä sen tuloksia ja vaikutuksia mitattu ja arvioitu niinkään. Nykyään järjestöt itsekin haluavat osoittaa aiempaa enemmän, että niiden työ on tuloksellista. Se vaikuttaa jopa vapaaehtoisten löytymiseen. 

Viisi vinkkiä: Sido muutoksen käsitteet työhösi 

1. Kun lähdet järjestössäsi suunnittelemaan toimintaa, mieti ensin muutosta, jonka toiminta voisi saada aikaan. Näe toiminta keinona, älä päämääränä. Leiri voi olla esimerkiksi keino lievittää yksinäisyyttä ja oppia uusia asioita.  

2. Kirjaa tavoitteet mahdollisimman konkreettiseksi ja toiminnan välittömät tulokset ja vaikutukset mielessä pitäen. Niihin toimintanne vaikuttaa suoraan. Laajemmat vaikuttavuustavoitteet ovat yleensä sellaisia, joihin ette pysty suoraan yksin vaikuttamaan, joten vältä niiden kirjaamista.

3. Kerää arviointitietoa oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Esimerkiksi leirillä voit jo loppukyselyssä saada tietoa tuloksista, mutta vaikutuksista, kuten uusien ystävyyssuhteiden muodostumisesta, saat tietoa vasta jälkikäteen. 

4. Ole realisti: kun puhut toimintasi vaikutuksista, arvioi muidenkin tekijöiden osuutta ja missä määrin järjestösi toiminta on mahdollistanut niitä. Älä liioittele, mutta älä myöskään vähättele. 

5. Kun puhut toimintasi vaikuttavuudesta, puhut kaikkiaan sen onnistumisesta. Vaikuttavuus on nykyajattelun mukaisesti kuitenkin muutosta suuremmassa ilmiössä. Ratkaiseeko toimintasi esimerkiksi nuorten yksinäisyyteen liittyvät ongelmat? 

Blogin kirjoittaja

Marion Fields
Kirjoittaja on Siviksen asiantuntija, joka kehittää Kentaurissa nuorisoalan järjestöjen vaikuttavuusosaamista. 
marion.fields@kentauri.fi