Opiskelijan pohtimaa 6. Nuoren yksinäisyyteen apua

”Olispa joku, kenen kanssa jutella tai lähteä leffaan, tai edes joku, joka olis välillä mun seurana. Joku, jonka kans voi koulun jälkeen olla vaan, nauraa tyhmille jutuille, itkee yhdessä… Mä vaan ahdistun ja masennun, ku ei oo ketään.” – juttelee nuori 17 v.                          

Kenenkään ihmisen ei ole hyvä olla yksin, koska ihminen kaipaa lähelleen sekä fyysistä että psyykkistä läheisyyttä, jotta hän kasvaisi kokonaiseksi. Nuorelle yksinäisyys ei ole välttämättä valinta, vaan seuraus jostakin, kun taas yksinolo on valinta. Tunne siitä, ettei ole ketään, kuka ymmärtäisi, kuuntelisi ja olisi tukena, on yksinäisyyden vahvoja merkkejä, kun taas yksin oleminen voi olla itsessään rentouttavaa ja vapauttavaa. 

Mistä apua yksinäisyyteen? 

Yksinäisyydestä kärsii yhä useampi nuori, mikä on näin someaikakautena erittäin merkityksellistä. Korona-ajan tuomat vaatimukset ovat vaikuttaneet nuorten tuntemaan yksinäisyyteen huomattavasti. Yksinäisyys tunteena on erittäin vahingollinen nuoruusiässä, jolloin oma identiteetti ja sosiaalinen asema ovat vasta muodostumassa.  Yksinäisyys on nuorten hyvinvointia heikentävä tekijä. 

Yksinäisyys haavoittaa nuorta, ja sen taustalta voi löytyä paljon merkittäviä tekijöitä, kuten koulukiusaaminen, mielenterveysongelmat tai perhesuhteet. Ongelmien karttuessa on nuori vakavassa syrjäytymisen vaarassa. Yksinäisyys voi aiheuttaa vakavia mielenterveysongelmia, mutta myös mielenterveysongelmat voivat aiheuttaa yksinäisyyden tunnetta. 

Nuorisojärjestötoiminta apuun nuorten yksinäisyyteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn.  Nuoruuteen liittyy monia elämään vaikuttavia asioita, kuten irtaantuminen perheestä, itsenäistyminen, oman identiteetin etsiminen ja maailman kuvan kehittyminen, omien arvojen ja elämäntavan etsintä. Näihin nuori tarvitsee aikuisen, yhteiskunnan ja instituutioiden apua.  

Yksinäisyyttä tunteva syrjäytymisvaarassa oleva nuori saa apua erityisnuorisotyöstä, mutta myös nuorisojärjestöt ja harrastustoiminta ovat apuna. 

Nuorisojärjestöt ja harrastusyhdistykset ehkäisemässä yksinäisyyttä 

Nuoren ohjautuessa harrastustoimintaan hän voi saada kavereita – joskus jopa kokonaisen koripallojoukkueen verran. Yksinäisyyttä tuntevat enemmän ne nuoret, joilla ei ole harrastuksia, kuin ne, jotka ovat monenlaisessa toiminnassa mukana.  Meillä tarjotaan nuorille monenlaisia harrastuksia, esimerkiksi urheilua, tanssia, musiikkia, kuvataidetta tai teatteria. Osa harrastuksista on maksullisia, mutta myös ilmaisia harrastuksia on tarjolla. Nuorille tarjotaan useilla eri paikkakunnilla myös ilmaista tutustumista eri liikuntalajeihin. 

Nuorisotalot tarjoavat vapaa-ajalle myös toimintaa, jossa nuoret voivat tavata nuorisotyöntekijöitä ja ikäistään seuraa.  Nuorisotalojen eli nuokkareiden toimintaa organisoidaan nuorten omien toiveiden pohjalta, ja nuoret voivat itse olla järjestämässä ja vaikuttamassa tapahtumien sisältöön. 

Useat eri urheiluseurat, kansalaisjärjestöt ja yhdistykset järjestävät nuorille toimintaa. Nuori voi myös olla osallisena omaan elämään vaikuttamiseen kansalaisjärjestöjen kautta. 

Harrastukset ja turvalliset aikuiset ovat nuoren tärkeä tuki

Harrastusten kautta nuori saa mielekästä tekemistä, jolla on vaikutusta mielialaan ja itsensä kehittämiseen. Harrastukset tarjoavat sosiaalisia tilanteita ja osallisuuden kokemusta. Parhaillaan ne tarjoavat sosiaalistumista, yksinäisyyden tunteen kaikkoamista ja itsetunnon kehittymistä. Useat eri kansalaisjärjestöt ja yhdistykset tarjoavat nuorille toimintaa, jossa nuori voi kokea kuuluvansa erilaisiin yhteisöihin.  Yhdessä pelaaminen ja harrastaminen liittävät yksilöä osaksi yhteisöä, mikä luo ensiarvoisuuden kokemusta. 

Merkittävän tärkeässä asemassa nuoren yksinäisyyttä ehkäisemään ja auttamaan tarvitaan aina aikuista ihmistä.  Nuorena harjoitellaan aikuiselämän taitoja, joihin saa apua aikuisilta. On tärkeää muistaa myös, että aikuinen on vastuussa nuoren yksinäisyyden kokemuksesta ja tunteesta.  Yksinäisyyden helpottaminen on monitahoinen asia, eikä se ole nuoren omalla vastuulla. Tärkeää on aina, että pidetään kiinni ihmissuhteista. 

Blogin kirjoittaja

Virve Friman-Tiihonen
Humanistinen ammattikorkeakoulu (Yamk), yamkY_s22_PKS 

_{Toimitus: Elisa Rasinkangas}