Nuorisoalan järjestöjen tiedontuotanto digitalisoituu

Kevään aikana järjestetyissä työpajoissa (Frantic Oy) kuultiin nuorisoalan järjestöjen, OKM:n, AVI:n ja Kuntaliiton mietteitä tiedontuotannon kehittämisestä nuorisoalan järjestökentällä. Työpajojen anti oli hyvää, mutta lisäkartoitus nuorisoalan järjestökentän omasta tiedontuotannosta on tarpeen. OKM:n myöntämän rahoituspäätöksen turvin osaamiskeskus Kentauri pystyy aloittamaan digitaalisen kehittämistyön kuluvan osaamiskeskuskauden aikana.  

Nuorisoalan järjestöjen työpajassa nousi esiin tiedontuotannon moninaisuus 

Helmi-maaliskuussa järjestettiin neljä työpajaa, joissa kuultiin kentaurilaisten lisäksi valtakunnallisia nuorisoalan järjestötoimijoita sekä OKM:n, AVI:n Nuorisotilastot.fi:n ja Kuntaliiton nuoDo-hankkeen väkeä.  

Nuorisoalan järjestöjen työpajassa huomattiin, että kentällä on laaja skaala käytössään erilaisia järjestelmiä ja ympäristöjä, joissa dataa jaetaan ja säilytetään. Datan yhteismitallisuus vaihtelee ja järjestöillä on käytössään erilaisia mittareita ja termejä. Osa termeistä liittyy järjestön omaan identiteettiin, ja ne ovat käytössä vain järjestön omassa toiminnassa.  

Saatavilla oleva tieto on sekä määrällistä että laadullista. Laadullista tietoa on saatavilla strategioista, toimintasuunnitelmista, tapahtumien kuvauksista ja niin edelleen. Tietoa jalostetaan omissa raporteissa, toimintakertomuksissa ja yhteistyössä tuotetuissa tutkimuksissa ja opinnäytetöissä. Järjestöille tulee paljon kyselyitä ulkopuolisilta tahoilta, mutta järjestöt tekevät kyselyitä myös itse muun muassa työntekijöille, vapaaehtoisille ja nuorille. Rahoitusta haetaan useilta eri tahoilta ja rahoitushakemuksiin tarvitaan erilaisia tietoja.  

Työpajassa pohdittiin myös sitä, mitä hyötyä nuorisoalan järjestöt saisivat valtakunnallisesta digijärjestelmästä, jossa tietoa kerätään ja hallitaan. Maksuttomuuden lisäksi valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt voisivat kehittää omaa toimintaansa tiedon avulla ja pystyisivät vertailemaan omaa toimintaansa muihin toimijoihin. Tiedon reaaliaikainen saatavuus koettiin tärkeäksi – tieto ei ole vain koottuna jollakin sivustolla, vaan sitä voitaisiin tulostaa raporttina oman järjestötoiminnan kehittämisen tueksi, uusien rahoituskanavien ja yhteistyökumppanien haun yhteyteen oman vaikuttavuuden osoittamiseksi ja vaikkapa osaksi rahoitushakemusta.  

Yleisesti työpajoista pidettiin ja niiden anti oli hyvää digikehitystyötä ajatellen. Käymme vielä raporttia läpi Kentaurissa ja Franticin projektiryhmän kesken. OKM:n väen kanssa kävimme puolestaan läpi seuraavia askelmerkkejä digikehitystyössä. Yhteistyötä jatketaan Nuorisotilastot.fi:n ja nuoDo:n kanssa. Tiedontuotannon kehittämisestä käytiin keskustelua niin ikään osaamiskeskus Kentaurin Advisory Boardin kanssa Round Tablessa. On ilo huomata, miten kaikki yhteistyötahot tuovat hyviä näkökulmia ja pohdintaa tiedontuotannon kehittämiseen nuorisoalan järjestökentällä! 

Digijärjestelmä vastaa nuorisoalan järjestökentän tarpeisiin 

Vaikka nuorisoalan järjestöjen työpajan anti oli hyvää, tarvitaan lisätietoja erilaisista, eteenkin pienempien valtakunnallisten toimijoiden, tiedonkeruun käytänteistä ja vuosikelloista. Tätä kartoitustyötä tehdään vielä tämän kevään aikana. Tämän lisäksi aloitamme digitaalisen järjestelmän sisällöllisten ja teknisten vaatimusten kartoituksen tekijän kilpailutusta varten. 

Digitaalista järjestelmää kehitetään käyttäjälähtöisesti. Sen tulee olla teknisesti helposti omaksuttava ja toiveissa on, että sitä voidaan käyttää skaalautuen niin tietokoneella kuin mobiililaitteella. Järjestelmä toimii myös erilaisilla käyttöjärjestelmillä. Integraatiota muutamiin isompiin nuorisoalan järjestötoimijoiden tiedonkeruujärjestelmiin pohditaan, mutta ongelmaksi niissä voinee muodostua kerättävän tiedon yhteismitallisuus kehitettävän järjestelmän kanssa.  

Teknisen toteutuksen lisäksi sisällöllisten ominaisuuksien tulee olla nuorisoalan järjestökentälle helposti omaksuttavissa. Termistön ja käsitteistön tiimoilta joudumme tekemään yleistyksiä, mutta kerättävä tieto pyritään kehittämään selkeäksi ja tarvittaessa kirjoittamaan auki lyhyissä ohjeistuksissa. Järjestelmästä saatavat raporttikoonnit pyritään tekemään sen kaltaisiksi, että eri toimijat voivat hyödyntää niitä eri tilanteissa, kuten muun muassa valtionavustushakemuksessa.  

Pilotoitava järjestelmä pyritään saamaan valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Pilotoinnista kerätään palautetta, jonka perusteella järjestelmää jatko kehitetään käyttäjälähtöisen kehittämisen hengen mukaisesti.  

Kirjoittaja:

Niina Autiomäki     
Kirjoittaja on Humakin asiantuntija, joka työskentelee Kentaurissa tiedontuotannon kehittämisen ja systematisoinnin tiimivastaavana.  
niina.autiomaki@kentauri.fi

_{Artikkelin toimituksesta vastaa toimituskunta, johon kuuluvat Pekka Kaunismaa, Raisa Omaheimo, Eeva Sinisalo-Juha ja Kimmo Lind.}