Mitä nuorten harrastukset kertovat?

Osaamiskeskus Kentauri toteutti Talous ja nuoret TATin sekä tutkimusyritys Insight360:sen kanssa nuorten järjestötoimintaa sekä harrastamista mittaavan kyselyn. Huhtikuun alussa päättynyt verkkokysely keräsi lähes 15 000 vastaajaa yläkouluista, ammatillisista oppilaitoksista, opistoista sekä lukioista.

Osaamiskeskus Kentaurin yhtenä tavoitteena on mitata nuorten osallistumista järjestö- ja harrastustoimintaan sekä osallistumisen vaikutuksia muun muassa nuorten tulevaisuudenvalintoihin ja oppimiseen. Tavoitetta ja mittaustyötä lähdettiin toteuttamaan osana Talous ja nuoret TATin vuosittaista Nuorten tulevaisuusraportti -tutkimusta, johon lisättiin uusi järjestötoimintaa ja harrastamista koskeva osio.

Osion pohjana hyödynnettiin Partion vuonna 2019 kehittämää harrastusmittaria, jota laajennettiin kattamaan paremmin muun muassa järjestötoiminnan sekä osallistumisen koetut vaikutukset. Osiota laadittiin syksyn 2020 aikana useammassa työpajassa, johon osallistui tutkijoita ja tutkimusorientoituneita asiantuntijoita Humakista, TATista, Siviksestä, Partiosta sekä Insight360:sta. Laaja asiantuntijoiden joukko mahdollisti hyvin kokonaisvaltaisen ja viimeistellyn lähestymisen nuorten järjestö- ja harrastustoimintaan.

Mitä kysyttiin ja miltä alustavasti näyttää?

TATin Nuorten tulevaisuusraportin järjestö- ja harrastustoimintaa käsittelevässä osiossa kysyttiin muun muassa seuraavia asioita:

• Osallistuminen sekä osallistumisen kesto järjestöjen ja yhdistysten toimintaan
• Järjestöjen ja yhdistysten toimintaan osallistumisen koettu tärkeys
• Erilaisten harrastusten ja harrastusmuotojen kartoitus
• Harrastamisen esteet
• Harrastus- ja yhdistystoiminnan kautta opittujen tietojen ja taitojen kartoitus

Lisäksi yleisissä taustatiedoissa kysyttiin iän ja sukupuolen lisäksi asuinpaikkakuntaa sekä sosioekonomista taustaa. Kyselyyn vastaajat vastasivat myös väittämiin, joiden kautta voidaan selvittää nuorten arvoja ja asenteita sekä yhdistää tätä tietoa esimerkiksi harrastustottumuksiin.

Järjestö- ja harrastustoimintaa koskevat tulokset on tarkoitus julkaista syksyllä 2021, mutta jo aivan ensimmäisetkin havainnot aineistosta ovat hyvin kiinnostavia.

”Poikien harrastamisessa tietokonepelaaminen korostuu voimakkaasti, tytöt harrastavat merkittävästi monipuolisemmin.”

”Yläasteikäisten tavat harrastaa vaikuttavat sukupuolittuvan. Poikien harrastamisessa tietokonepelaaminen korostuu voimakkaasti, tytöt harrastavat merkittävästi monipuolisemmin”, toteaa kyselyn vastaava tutkija Jaakko Kaartinen Insight360:sta.

Ylipäänsä aineiston pohjalta vaikuttaisi siltä, että sähköisillä laitteilla pelaaminen sekä yleinen hengailu verkossa vievät ison osan nuorten vapaa-ajasta, mikä voi heikentää muun harrastustoiminnan asemaa. Harrastamisen yksipuolistuminen liikunnan ja pelaamisen välille näyttäisi korostuvan erityisesti poikien kohdalla.  

Viekö pelaaminen elintilan muilta harrastuksilta?

Alustavien tulosten perusteella harrastamisen suurimmiksi esteiksi nousevat kavereiden puute harrastustoiminnassa, ajanpuute sekä riittävän kiinnostavaksi koetun harrastuksen puute. Voisiko olla, että pelimaailma koetaan niin jännittäväksi, etteivät perinteisemmät aktiviteetit enää innosta samalla tavalla? Tällöin niihin ei ymmärrettävästi löydy niin paljon aikaakaan. Monille nuorille pelimaailma on myös se paikka, mistä varmimmin löytyy kavereita.

Digitaalisessa ympäristössä tapahtuvaa pelaamista tulee lähestyä kriittisesti muttei yksipuolisen tuomitsevasti. Yhä useammin pelataan yhdessä kavereiden kanssa ja pelaaminen myös linkittyy vahvasti osaksi nuorten kulttuuria ja yhteenkuuluvuutta. Sen on myös todettu kehittävän aivoja – kunhan pelaa kohtuudella.

Pelaaminen ei saisi kuitenkaan viedä merkittäväsi tilaa muilta elämän merkityksellisiltä osa-alueilta, kuten ulkoilusta, liikunnasta tai yöunilta. Vaikka nuoret kohtaavatkin yhä helpommin kavereita digitaalisessa ympäristössä, on se kuitenkin eri asia kuin kasvokkain tapahtuva tapaaminen. Sen Korona-vuosi on meille kaikille varmasti opettanut. 

Mikä on koulun ja harrastamisen välinen suhde?  

Tulevaisuusraportin aineistosta nousee esille, että nuoret oppivat harrastustoimintansa kautta hyvin monipuolisesti erilaisia tietoja ja taitoja, minkä lisäksi harrastustoiminta koetaan yleisesti tärkeäksi osaksi elämää. Harrastustoiminnan on myös muissa tutkimuksessa todettu olevan yhteydessä nuorten hyvinvointiin, osallisuuteen sekä osaamiseen. Tämä nousi esille esimerkiksi Lappeenrannan yliopiston tuoreen Ysimittari-kyselytutkimuksen ensimmäisistä tuloksista.

Alustavien tulosten perusteella vaikuttaisikin siltä, että nuorten elämässä koulu näyttäytyy vain yhtenä monista oppimisympäristöistä – etenkin kun kyse on hyvinvointiin ja omiin kiinnostuksen kohteisiin liittyvistä asioista. Keskeinen kysymys on se, että missä määrin kouluissa arvostetaan ja hyödynnetään formaalin koulutuksen ulkopuolella opittua. Osaamiskeskus Kentaurissa kehitetäänkin juuri tähän liittyviä ratkaisuja. Tavoitteena on helpottaa eri oppimisympäristöissä hankitun osaamisen yhdistämistä ja hyödyntämistä.

”Tarvitsemme laajempaa yhteistyötä formaalien, informaalien ja nonformaalien oppimisympäristöjen välille.”

Järjestö- ja yhdistystoiminnalla on paljon annettavaa nuorten oppimiselle ja kasvulle. Toimintaan osallistumisen vaikutukset ovat moninaiset ja yhteydessä myös koulumenestykseen. Monet järjestöt ovat lisäksi vahvistaneet pedagogista osaamistaan sekä huomioineet toiminnassaan myös opetussuunnitelmat.

Tarvitsemmekin laajempaa yhteistyötä formaalien, informaalien ja nonformaalien oppimisympäristöjen välille. Kyse on osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta riippumatta siitä missä se on hankittu – ja aina tietenkin siten, kun se on mahdollista ja järkevää. Tällaisen kehityksen voi nähdä myös laajemmin palvelevan jatkuvan oppimisen edellytyksiä sekä kannustavan kaikkia nuoria harrastamaan monipuolisemmin.

Lauri Vaara

Kirjoittaja on Talous ja nuoret TATin pedagoginen asiantuntija, joka on ollut alusta alkaen mukana kehittämässä tämän vuoden Tulevaisuusraporttia osana Osaamiskeskus Kentaurin toimintaa.