Ajasta kiinni – Havaintoja nuorisoalan järjestöjen paneelista Nuori22-tapahtumassa

Nuorisoalan järjestöjen osaamiskeskus Kentauri järjesti Jyväskylässä 27.4.22 Nuori22-tapahtumassa paneelikeskustelun, jossa pohdittiin ajankohtaisia ilmiöitä nuorisoalan järjestöjen toimintaympäristössä. Tilaisuuden alustajaksi oli kutsuttu järjestöalan konsultti Juha Heikkala. Heikkalan kera paneelikeskustelussa debatoivat Nuorten Suomi ry:n toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkanen, Music Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Sampo-Ilmari Tuhkalehto, Aseman Lapset ry:n toiminnanjohtaja Christian Wentzel sekä Kentaurin asiantuntija ja Humakin lehtori Pekka Kaunismaa. Paneelin juontajana toimi Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori Kimmo Lind, joka toimii myös osaamiskeskus Kentaurissa asiantuntijana. Yleisöä osallistettiin tapahtumassa Mentimeter-sovelluksen avulla. 

Irti ry-toiminnan ”rautahaarniskasta”

Juha Heikkala peräänkuulutti alustuksessaan järjestöiltä uusien toimintatapojen pohtimista. Erilaiset muuttuneen toimintaympäristön signaalit – muun muassa väestön ikääntyminen, digitalisaatio ja virikkeellisen vapaa-ajan tarjonnan huima lisääntyminen – vaikuttavat uudenlaisen ajattelun tarpeellisuuteen. Perinteinen ry-toiminta voi Heikkalan mukaan olla nykytilanteessa kuin ”rautahaarniska”. Jäsenyydet ovat laskussa, hallintoon ei löydy vastuunkantajia ja aktiiveja on yhä vähemmän. Perinteisen yhdistysmallin rinnalle kaivataan uudenlaisia tapoja ja mahdollisuuksia toimia. Nuoria halutaan mukaan toimintaan, mutta ongelmana on Heikkalan mukaan se, että osallistavampia mahdollisuuksia ei luoda eikä uskalleta ajatella asioita täysin uusiksi. Yhteisöllisyys ei ole Heikkalan mukaan kadonnut, mutta on ymmärrettävä, että rinnalle on tullut erilaisia muotoja ja tapoja toteuttaa sitä. Perinteisen toiminnan rinnalle tarvitaan enemmän pop up -tyyppistä toimintaa ja aitoa muutosta.

Heikkalan mukaan nuorisoalan järjestöillä on muita järjestösektoreita todenmukaisempi käsitys nuorten maailmasta. ”Rautahaarniskan” uhka on kuitenkin olemassa myös niille. Toiminnassa on samoja haasteita ja hitauksia kuin muillakin, ja varsinkin niin kutsuttu neljäs sektori haastaa myös niiden toimintaa.

Nuorille toivoa paremmasta

Paneelikeskustelun ensimmäinen teema käsitteli nuorten maailmassa näkyviä ilmiöitä. Keskustelun alustukseksi esiteltiin nuorille tehdyn kyselyn tuloksia, joihin panelistit avasivat huomioitaan ja kokemuksiaan oman työnsä näkökulmasta. Keskusteluissa keskeisimmiksi ilmiöiksi nousivat nuorten yksinäisyyden kokemukset, mielenterveydelliset ongelmat, nuorten kasvaneet suorituspaineet sekä polarisoituminen ja eriarvoistuminen. Panelistit pohtivat pandemian tuoneen monia haasteita muun muassa kohtaavaan työhön. Kriisin aikana myös nuorten mielenterveysongelmat ovat korostuneet. Talvella alkaneen Ukrainan sodan tuomat uutiset ovat lisänneet pahoinvointia ja epävarmuutta nuorten keskuudessa. Panelistit korostivat, että aikuisten kasvattajien tärkeä tehtävä olisikin valaa toivoa nuorille paremman elämän kehittämisen mahdollisuuksiin. Mentimeter-kysely toi esille yleisön saman tyyppisiä kokemuksia. Keskeisimpiä nuoriin liittyviä havaintoja olivat mielenterveyteen liittyvät haasteet ja vaikeudet saada apua, lisääntynyt huoliajattelu, uupumus ja jaksamisen haasteet, sosiaalisen median jatkuvan läsnäolon vaatimus, turvattomuus sekä aikuisten ja nuorten välinen kuilu.

• 

Nämä kokemukset ja havainnot nuorten maailmasta ovat vaikuttaneet myös järjestöjen tapoihin tehdä nuorisotyötä, jossa tapahtuneet muutokset olivat paneelin toinen teema. Päällimmäiseksi teemaksi keskustelussa nousi koronapandemian mukanaan tuomat haasteet työn tekemiseen. Nuorisotyön vieminen verkkoon koettiin joissain toiminnoissa helpoksi, mutta osalle tämä tuotti enemmänkin haasteita. Kasvokkain kohtaavaa työtäkin tarvitaan. Esimerkiksi Aseman Lapset ry:ssä on koettu jalkautuva työ välttämättömäksi niin koronapandemian aikana kuin sen jälkeenkin. Yleisölle suunnatun Mentimeterin mukaan keskeisimmät muutokset nuorisotyössä liittyivät digitaalisuuteen ja uusien tilanteiden vaatimaan sopeutumiseen, rahoituksen haasteisiin, verkkotyön korostumiseen, osaamisen kasvaneeseen vaatimustasoon ja ongelmiin sitoutumiseen.

Tarpeita enemmän kuin toiminnan resursseja

Paneelin kysymyksissä viitattiin myös tuoreeseen esitykseen (OKM 2022) siitä, että valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen valtionavustuksissa huomioitaisiin enemmän järjestöjen toiminnan ajankohtaisuus.  Panelistit eivät pitäneet tätä ongelmallisena, sillä järjestöjen työssä koettiin olevan enemmän tarpeita, kuin mihin pystytään vastaamaan. Ongelma on pikemmin se, että tekemisen tarve lisääntyy, mutta samalla toiminnan rahoitus uhkaa vähentyä. Keskustelijoita pohditutti, kuinka pitkälle tämä yhtälö riittää ja miten toiminnan priorisointia tulisi tehdä. Järjestöjen koettiin kuitenkin olevan olemassa myös siksi, että ne keräävät tietoa nuorten tarpeista ja pyrkivät aina vastaamaan näihin tarpeisiin.

Järjestöjen toiminnassa olisi hyvä huomioida myös niin sanotun ohjatun ja omaehtoisen toiminnan merkitys. Kentaurissa yhdistystoiminnan vaikutuksia tutkiva Pekka Kaunismaa kertoi, että 75 prosenttia nuorista osallistuu erilaiseen yhdistystoimintaan, mutta samalla osallistumisessa myös eriarvoisuus on todellista (Kaunismaa 2022 toim.). Ne, jotka menestyvät koulussa, osallistuvat muita enemmän. Kaunismaan mukaan onkin tärkeää tutkia tarkemmin sitä hyvää, mitä nuoret osallistumisesta järjestötoimintaan saavat. Samalla paneelissa tuotiin esille, että myös nuorten omaehtoinen toiminta on tärkeää ja myös sitä täytyy tukea järjestöjen toiminnassa. Tällöin aikuiset ovat enemmän mahdollistajia ja resurssien luojia kannustamassa nuoria tekemään omia juttujaan – esimerkkeinä vaikkapa bänditoiminta ja skeittaus.

Enemmän dialogisuutta ja yhteistyötä tulevaisuuteen

Paneelin lopuksi tiedusteltiin keskustelijoiden ajatuksia, mikä olisi heidän mielestään tärkeää järjestöjen tulevaisuuden kehittämiseksi. Panelistit toivoivat kentälle enemmän ekosysteemiajattelua, jolla viitattiin siihen, että järjestöt tekisivät nykyistä enemmän yhteistyötä ja vahvistaisivat siten myös toistensa toimintaa. Rahoituksen osalta toivottiin, että rahoittajat kävisivät nykyistä enemmän dialogia järjestöjen kanssa. Hankerahoitusten osalta toivottiin, että jatkorahoituksia hyville ja tarpeellisille hankkeille voisi saada ilman suurta byrokratiaa ja epävarmuutta. Tärkeäksi nähtiin myös se, että hankerahoituksissa huomioitaisiin nykyistä enemmän hyvin onnistunut toiminta, hyvät ja onnistuneet kokemukset. Ilmoille heitettiin myös toive, että järjestöjen kuluerät ymmärrettäisiin tulevaisuuden investoinneiksi.

• 

Lähteet

Kaunismaa, Pekka toim. 2022. Harrastus- ja järjestötoiminnan merkitys nuorten elämässä. Viitattu 21.5.2022. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 142.

OKM 2022. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta. Viitattu 21.5.2022.

Kirjoittajat

Sari Huttu
Kimmo Lind

Kirjoittajat ovat Humakin lehtoreita, jotka toimivat asiantuntijoina Osaamiskeskus Kentaurissa.  

sari.huttu@kentauri.fi
kimmo.lind@kentauri.fi 

_{Artikkelin toimituksesta vastaa toimituskunta, johon kuuluvat Pekka Kaunismaa, Raisa Omaheimo ja Eeva Sinisalo-Juha.}