Nuorista 87 % osallistuu järjestöjen toimintaan

Nuorten yrittäjyys ja talous NYT on kerännyt tulevaisuuskyselyaineiston helmi- ja maaliskuun aikana 2023. Vastaajat olivat yläkoulun 8. ja 9. luokan sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita. He ovat suurimmaksi osaksi vuosina 2005–2008 syntyneitä eli vastaamisajankohdan aikaan 14–17-vuotiaita nuoria. Osaamiskeskus Kentauri analysoi aineistoa syksyn 2023 aikana, ja asiantuntijamme Pekka Kaunismaa avaa tuloksia blogisarjassa.

Järjestöosallistuminen on yleistä

Kyselyaineiston mukaan suomalaisista nuorista 87 % on osallistunut vähintään jonkin järjestön toimintaan. Prosenttiosuus on monella tapaa korkea. Yhdistystoimintaa ei yleisesti pidetä sellaisena, mihin lähes kaikki nuoret osallistuisivat. Yhdistykset nähdään usein harvinaisena tai poikkeuksellisena toimintana, johon osallistuminen ei ole arkipäivää tai kaikkien ulottuvilla. Näin ei selvästikään ole. Kaikki nuoret eivät osallistu järjestöjen toimintaan, mutta se kuuluu kuitenkin elämään suurimmalla osalla nuorista.

Samalla on todettava, että 87 % voi olla jopa liian korkea yleistettäväksi nuorten järjestöosallistumisen asteeksi. Nuorten vapaa-aikatutkimuksen 2022 (Aapola-Kari (toim.) 2023, 100) mukaan 15–19-vuotiaista 47 % on mukana jossakin järjestössä. Vapaa-aikatutkimuksen mukaan prosenttiosuus on hieman laskenut 2010-luvun vastaavista mittauksista, mutta on pitkäaikaisesti pysynyt suhteellisen vakaasti samalla tasolla.

Vapaa-aikatutkimuksen tulokset on kysytty eri tavoin kuin Kentaurin käytössä olevassa aineistossa. Kentaurin kysymysasettelussa järjestötoimintaa on kysytty 11 eri kategoriassa, jotka ilmenevät alempana, ja siksi tuloskin voi olla korkeampi. Lisäksi vapaa-aikatutkimuksessa kysytään kysytään vastaajalta ”Oletko nykyisin mukana tai kuulut jäsenenä jossakin seurassa, kerhossa, yhdistyksessä tai järjestössä?” Kentaurin aineistossa kysymysmuotoilu menee: ”Seuraavassa on yhdistyksiä ja muita ryhmämuotoisia toimintoja. Valitse ne toiminnat, joihin olet osallistunut ja merkitse, kuinka kauan olet ollut niissä mukana.” Vapaa-aikatutkimus on siis kysynyt osallistumista ”nykyisin” ja yleisesti viitaten seuroihin, kerhoihin, yhdistyksiin ja järjestöihin, kun taas Kentaurin aineistossa kysytään asiaa perfektimuodossa ”olet osallistunut” 11 kategoriassa viitaten laveammin yhdistyksiin ja muihin ryhmämuotoisiin toimintoihin.

Nuoret hakeutuvat monenlaiseen kollektiiviseen toimintaan

Tunnistavatko nuoret aukottomasti, mikä on järjestöjen toimintaa ja mikä ei?

Eivät välttämättä. On luultavaa, että useassakaan tapauksessa nuorille ei ole kovin olennainen tieto, onko kysymys järjestön tai varsinkaan rekisteröidyn yhdistyksen toiminnasta, vai onko kysymys jonkin muun organisaatiomuodon puitteissa olevasta aktiviteetista. Kysymyslistaa laadittaessa järjestönä on pidetty myös vapaamuotoista tai järjestönkaltaista toimintaa. Siksi kysymys on muotoilu sisältäen ”ryhmämuotoisen” toiminnan. Valtaosaltaan on kysymys yhdistysten toiminnasta, mutta lähtökohtaisesti osa toiminnasta on seurakuntien, kunnallisten toimijoiden tai harvemmin yritysten puitteissa olevasta toiminnasta. Olennaista on, että se on organisoitua ja kollektiivista.

Kaikkien kyselyiden tuloksia analysoitaessa on syytä huomioida mahdollinen kadon vinouttava vaikutus eli se, että vastaajissa on enemmän niitä, jotka ovat aktiivisia tai kiinnostuneita kyseltävistä asioista. Kentaurin aineistossa on viitteitä siitä, että näin saattaa olla senkin vastaajajoukossa. Siksi on syytä suhtautua kovin varauksellisesti yksittäisiin prosenttilukemiin. 87 % ei siis ole varsinainen totuus järjestöjen toimintaan osallistuvien määrästä vaan aineiston antama arvio siitä. Koska vastaajissa on suhteellista määrää enemmän esimerkiksi tyttöjä tai keskimääräistä paremmin koulussa menestyviä, on oletettavaa että niin sanotusti todellinen lukema on jonkin verran alempi kuin 87 %.

Tässä blogissa luonnehditaan tarkemmin, mihin järjestöihin nuoret osallistuvat sekä mitä kyselyaineiston tiedetään sukupuolten eroavuuksista järjestötoiminnassa. Blogi saa jatko-osia, joissa kuvaa järjestöihin osallistujien profiileista, mielipiteistä ja järjestöosallistumisen vaikutuksista analysoidaan yksityiskohtaisemmin.

Järjestötoiminnan tyypit ja niihin osallistuminen

Järjestöosallistumista kysyttiin 11 tyypin mukaan. Vastaajat ilmoittivat olevansa mukana keskimäärin 2,67 järjestötyypin toiminnassa.

Taulukko 1. osoittaa, että selvästi yleisintä on osallistuminen urheiluseurojen ja liikuntajärjestöjen toimintaan: lähes kaksi kolmesta vastaajasta on osallistunut niihin. Seuraavaksi yleisintä on osallistuminen nuorten harrastusjärjestöihin (35 % vastaajista), joita ovat esimerkiksi 4H, Partio tai muut pääosin nuorille toimintansa suuntavat yhdistykset. Kolmanneksi yleisintä on opiskelijajärjestötoimintaan osallistuminen. Tämä kategoria sisältää sekä varsinaisten ry-muotoisten opiskelijajärjestöjen (kuten SAKKI ry) toiminnan, mutta myös oppilaskuntien ja epämuodollisempien kouluihin liittyvien ryhmien toiminnan. Noin joka kolmas on osallistunut tällaisten erilaisten opiskelijajärjestöjen toimintaan. Neljänneksi yleisintä on uskonnolliseen yhdistys- ja ryhmätoimintaan osallistuminen, josta suuri osa on seurakuntien toimintaa ja vain osa rekisteröityjen yhdistysten toimintaa. Viidenneksi yleisin tyyppi on kulttuurijärjestöt, joiden toimintaan osallistuu tulosten mukaan 28 % nuorista. Tämä sisältää todennäköisesti paljon vastauksia toiminnasta, jonka toteuttaja on esimerkiksi kunnallinen kansalaisopisto, mutta paljon myös järjestöjen organisoimaa toimintaa. Muiden harrastusjärjestöjen vastauksissa on eri tyyppisiä järjestöjä, joiden toiminta koskee vain nuoria. Näitä ovat esimerkiksi vapaapalokunnat sekä metsästys- ja maanpuolustusjärjestöt. Niiden toiminnassa on mukana kyselyn mukaan 22 % nuorista.

Loput viisi tyyppiä ovat sellaisia, että noin 10 % osallistuu niiden toimintaan. Ne ovat luonteeltaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tähtääviä tai sosiaaliseen tukeen liittyviä järjestötyyppejä. Niiden joukossa on myös vaikuttajaryhmät ja –verkostot, jotka ovat nimenomaisesti löyhästi organisoituja, usein tapahtuma- tai aihekeskeisiä toimintoja. Ne eivät pääsääntöisesti ole rekisteröityjen yhdistysten organisoimia ja niiden kommunikaatiossa netillä ja sosiaalisella medialla on tärkeä osa.

Sukupuolten erot järjestötoimintaan osallistumisessa

Tytöt osallistuvat järjestöjen toimintaan useammin kuin pojat (taulukko 2). Tytöistä 88 % on osallistunut tutkimusmateriaalin mukaan johonkin järjestötoimintaan ja pojista 84 %. Muun sukupuolisista osallistujia on 86 %. Keskimäärin tytöt ovat osallistuneet 2,47 ja pojat 2,34 järjestötyypin toimintaan. Muun sukupuoliset osallistuvat keskimäärin 3,12 järjestötyypin toimintaan. Niiden, jotka eivät halua sanoa sukupuoltaan, järjestöosallistumisen määrä muistuttaa muun sukupuolisten osallistumisen määriä. Sukupuolten eroavuudet ovat tässä katsannossa pieniä. Lähinnä erottuu muun sukupuolisten ja sukupuoltaan ilmoittamattomien suhteellinen monipuolisuus järjestötoiminnassa. Seuraavassa esitettävistä lukemista on poistettu vastaukset, joissa on merkitty osallistuminen kaikkiin tyyppeihin (104 tapausta), sillä suurin osa niistä näyttää olevan epävalideja vastauksia. Epävalidin vastauksista tekee se, etteivät kyseiset vastaukset näytä tosissaan tai ajatuksella laadituilta eivätkä siis todenperäisiltä, koska ne toistavat tässä käsitellyn kysymyksen vastaamisessa mekaanisesti samaa merkitsemistapaa. Niiden mukaan lukeminen vääristäisi tuloksia tarpeettomasti.

Sukupuolilla on kuitenkin eroa, kun nuorten osallistumista tarkastellaan järjestötyypeittäin. Taulukon 3 mukaan erottuu selvästi, että joissakin järjestötyypeissä tytöt ovat selvästi poikia aktiivisempia. Samat tiedot on esitetty visuaalisesti kuviossa 1. Taulukossa ja kuviossa olevat tiedot ovat %-osuuksista sukupuolittain. Määrällisesti suurin osa kaikissa järjestötyypeissä on poikia tai tyttöjä. Tietoja tarkastellessa osoittautuu, että on sekä poikavoittoisia että tyttövoittoisia järjestötyyppejä. Muun sukupuolisia ja sukupuoltaan ilmoittamattomia on suhteellisesti paljon useimmissa järjestötyypeissä lukuun ottamatta liikuntajärjestöjä.

Tyttövoittoisia järjestötyyppejä ovat monet harrastuksiin ja yhdessä tekemiseen keskittyvät järjestötyypit: nuorten harrastejärjestöt, kulttuurijärjestöt ja opiskelijajärjestöt. Samoin tyttöjen osallistuminen on poikia yleisempää myös uskonnollissa järjestöjen ja seurakuntien toiminnassa. Muiden harrastusjärjestöjen tyyppi on puolestaan poikavoittoinen.

Eri järjestötyypit kiinnostavat kaikkia sukupuolia monipuolisesti

Pojat ovat tyttöjä aktiivisempia yhteiskunnallisesti orientoituneissa järjestötyypeissä: poliittisten puolueiden, yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja luonnon- ja ympäristönsuojelun järjestöissä. Myös vapaamuotoisten vaikuttajaryhmien toiminnassa pojat ovat tyttöjä useammin mukana, joskin ero on pieni. Pojat ovat, ehkä yllättäen, tyttöjä aktiivisempia myös vertaistuki-, potilas- ja vammaisjärjestöjen toiminnassa. Urheiluseurojen ja liikuntajärjestöjen toiminnassa, joka on kaikista järjestötyypeistä suosituin, tyttöjen ja poikien osuudet ovat samalla tasolla.

Tyttöjen ja poikien osallistumista vertaillen, voi tiivistää, että tyttöjen järjestötoiminnassa painottuu harrastaminen ja yhdessä tekeminen ja poikien järjestötoiminnassa yhteiskunnallisuus ja terveys. Samalla kuitenkin voi todeta, että kaikissa järjestötyypeissä on mukana sekä poikia että tyttöjä. Laajasta näkökulmasta katsoen järjestöt kutsuvat siis luokseen poikia ja tyttöjä jokseenkin samassa määrin.

Muun sukupuoliset ja sukupuoltaan ilmoittamattomat eroavat tyttöjen ja poikien profiilista. Ne näyttävät vaihtelevan järjestömuuttujien kohdilla samansuuntaisesti ja voi pohtia, onko kysymys laajemmasta kategoriasta, jota voisi kutsua ei-binaariseksi sukupuoli-identiteetiksi. Liikuntajärjestöt ovat ei-binaaristen suhteen poikkeus yleisestä linjasta, sillä niiden toiminnassa ei-binaariset ovat suhteellisesti aliedustettuja. Aineiston mukaan kaikissa muissa järjestötyypeissä ei-binääriset ovat keskimääräistä useammin mukana. Ero binäärisiin sukupuoliin on suorastaan dramaattinen yhteiskunnallisissa järjestötyypeissä ja vertaistuki-, potilas- ja vammaisjärjestöissä, mutta nähtävillä myös harrastusjärjestöjen eri tyypeissä. Eroja ei selitä tilastollinen sattuma, sillä vastaajia ei-binäärisissä sukupuolissa on yhteensä 374.

Blogin kirjoittaja

Kirjoittaja on Humakin TKI-lehtori sekä Kentaurin asiantuntija ja lasten ja nuorten harrastustoiminnan tutkija.

Pekka Kaunismaa, pekka.kaunismaa@kentauri.fi

Lähteet

Aapola-Kari, Sinikka (toim.) 2023. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2022. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. 

_{Artikkelin toimituksesta vastaa toimituskunta, johon kuuluvat Raisa Omaheimo, Eeva Sinisalo-Juha ja Kimmo Lind.}